Eurobondeilla kohti liittovaltiota

Jokainen poliittinen suuntaus koettaa käyttää kriisitilanteita hyväksi edistääkseen ajamaansa aatetta. Näin tekevät myös federalistit, jotka jo kauan sitten ovat asettaneet tavoitteeksi Euroopan liittovaltion luomisen.

Uusin siirto federalistien taholta on EU:n komission velkakriisin ratkaisukeinoksi esittämä jäsenvaltioiden tiukka budjettikontrolli ja yhteislainojen käyttöönotto.

Eurobondit eli EU:n jäsenmaiden yhteisesti ottamat lainat olisivat niitti liittovaltiokehitykselle. Varmaan niistä jonkin aikaa nikotellaankin. Jäsenvaltioiden budjettikontrolli on sen sijaan siirtymässä nopeassa tahdissa Brysseliin.

Saattaa kuulosta hyvältä, että joku ”katsoo perään” mitä jäsenvaltioissa tehdään. Se kuitenkin tarkoittaa päätännän karkaamista kauas kansojen ulottumattomiin.

Sitä paitsi tuo ”joku” eli Bryssel on jo näyttänyt karvansa. Irlannissa, Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa on EU:n käskystä suoritettu äärikovia leikkaustoimia, joilla on isketty kipeästi pienituloisimpiin ihmisiin.

Leikkaukset ovat samalla romahduttaneet ostovoimaa, mistä on ollut seurauksena työttömyyden jyrkkä kasvu. Sen seurauksena kriisimaiden talous vain heikkenee ja köyhyys kasvaa jyrkästi.

Poliittiset seuraukset tällaisesta kehityksestä tulevat aikanaan. Kun Espanjassa työttömänä on jo lähes puolet nuorista työntekijöistä, lopputulos saattaa olla hyvinkin synkeä.

Brysselin budjettikontrolli tarkoittaa, että muiden EU-jäsenmaiden tavoin myös Suomen valtiontalous tasapainotetaan leikkauksilla. Tulevaa ennakoiden Kataisen hallituksen ohjelmaan onkin kirjoitettu valtion menokehyksen kiristysmahdollisuus jo ensi keväänä.

Esimakua budjettileikkausten seurauksista Lapissa on saatu ammattikorkeakoulujen rahoituksen tiputtamisesta 51 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallitusohjelmaa hyväksyttäessä se saattoi kuulostaa pikkujutulta, vaikka seurauksena on Kemi-Tornion amk:n alasajo.

Vaihtoehto EU-komission ajamalle budjettikontrollille ja sen mukaiselle leikkauslinjalle on verotuksen tehostaminen ja kiristäminen. Se ei kuitenkaan ole sopinut eikä sovi EU:n jäsenmaissa vallassa oleville puolueille, jotka ovat vaaleissa hyötyneet pääasiassa isotuloisemmille menneistä verohelpotuksista.

Velkaantumisesta välittämättä verotusta on kevennetty Suomessakin. Vanhasen kaksi hallitusta ja Kiviniemen hallitus jakoivat tuloverohelpotuksia yhteensä 7,5 miljardia euroa, eli suunnilleen saman summan minkä valtiotalous on nyt alijäämäinen.

Alijäämästä huolimatta Kataisen hallitus on luvannut osana palkkaratkaisua kevennyksen palkansaajien tuloveroon. Keväällä nekin miljoonat otetaan takaisin leikkaamalla valtion menoja.

Suurin huomio talven ja kevään aikana kiinnittyy siihen, miten vasemmisto suhtautuu eurobondeihin ja Brysselin budjettikontrollin toteuttamiseen. Tähän saakka vasemmisto on vastustanut jyrkästi liitovaltiokehitystä ja uusliberaalia julkisen sektorin alasajoa.

Onko linja muuttunut hallituksessa, se jää nähtäväksi.

Kirjoittaja on entinen kansanedustaja Lapista