Puumarkkinoille uutta virtaa

Suomen metsäsektorin uusi vuosituhat on ollut synkkä. Sellun- ja paperinvalmistuksen kapasiteettia on purettu. Vähäisemmälle julkisuudelle on jäänyt mekaanisen puunjalostuksen alamäki. Reilu vuosikymmen sitten Suomi ja Ruotsi kilpailivat tasaväkisesti Euroopan sahausherruudesta. Nyt Ruotsi porskuttaa yksin kärjessä ja Suomi on pudonnut keskisarjaan.

Erilaisissa kehitysohjelmissa suomalaisten metsävarojen käytölle maalataan suurta tulevaisuutta. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka. Uusiutuvia luonnonvaroja tarvitaan ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteet. Suomeen on vuosikymmenten aikana rakennettu kattava infrastruktuuri puun kasvatuksen, hakkuiden ja kuljetusten turvaamiseksi. Osaaminen on huippuluokkaa. Kasvatamme sertifioitua puuta, joka täyttää kaikki asialliset kestävän metsätalouden normit.

Mikä tässä oikein kiikastaa? Vastauksia on yleensä yhtä paljon kuin vastaajia. Varmaa kuitenkin on, että vuosikymmenten päähän ulottuvat kehittämishankkeet ja lupaukset eivät metsäsektoria pelasta. Toimia tarvitaan jo lähivuosina.

Kansantaloudellisesti on haaskausta, jos metsien kasvusta käytetään vain puolet. Valtion mielenkiinto tukea metsien kasvua on tätä myöten rapautumassa. Sama tilanne on tieverkon ylläpidossa.

Puumarkkinoiden toimimattomuus nostetaan usein syyksi, jonka vuoksi Suomeen ei investoida. Metsäalan toimijoiden yhteisenä haasteena onkin luoda olosuhteet, jotka lisäävät hakkuita, tasaavat hintavaihteluita ja parantavat kannattavuutta puuketjun eri osissa.

Pitkällä tähtäyksellä puumarkkinoiden tarjonta muodostuu metsien kasvun ja metsänomistajien tavoitteiden perusteella. Yhä useampi metsänomistaja on vieraantunut metsistään. Metsäneuvonnassa on nyt aika panostaa erityisesti talousoppiin.

Puun kysyntään on myös saatava puhtia. Koko Suomen kattavan metsätalouden ylläpito edellyttää rutkasti investointeja puuta käyttävään teollisuuteen. Investointeja tarvitaan kuiduttavaan teollisuuteen, energiantuotantoon ja mekaaniseen jalostukseen. Suomalaista puuta käyttämään tarvitaan myös uusia toimijoita ja toimialoja.

Haaste on mittava, sillä Suomi ei ole maailman halvimman puuraaka-aineen kehto nyt eikä tulevaisuudessa. Vahvuutemme ovat muualla.

Lyhyellä tähtäyksellä puumarkkinoille tarvitaan osapuolten välinen luottamus ja yhteinen maali tulevaisuudesta. MTK:ssa pyrimme lisäämään markkinoiden toimintaa ja läpinäkyvyyttä. Tätä varten lähikuukausina lanseerataan mm. sähköinen puumarkkinapaikka. Metsänhoitoyhdistykset ovat asiaan vahvasti sitoutuneita. Markkinapaikkaan tarvitaan myös riittävästi kysyntää, jotta se ajaisi tarkoituksensa menneiden vuosien sotkujen rapauttaman luottamuksen palauttamiseksi.

Kirjoittaja on MTK:n puheenjohtaja.