Karmaako kaikki?

Taavi Kassila puhui äskettäin Kemissä muun muassa karman laista. Suotuisaa karmaa voimme lisätä tekemällä hyviä tekoja, meditoimalla ja pitämällä mielemme puhtaana. Hyvät teot palkitaan, pahat teot kostautuvat. Itselle. Negatiiviset ajatukset, tuomitsemiset ja toisten vahingoittaminen palaavat luoksemme. Jopa siten, että karman ketju ulottuu yhdestä elämästä tuonpuoleiseen ja sieltä takaisin uusiin elämänkierroksiin. Kunnes kaikki on sovitettu ja pääsemme valoon.

Kysyin Taavilta, että saako nyt esimerkiksi Anders Behring Breivik yhtään karmallista hyvitystä, kun hän selvästikin oli ja on mielenvikainen. Eli joutuuko hän vastaamaan teoistaan oman, mittaamattoman kärsimysjatkumon muodossa, vaikka hän on syyntakeeton. Tähän Taavilla ei ollut tarkkaa vastausta.

Joku tiedusteli, miten hän voisi olla loukkaantumatta, kun häntä loukataan. Vastaus: Saamme olla kiitollisia kaikista vaikeista, hankalista tilanteista, sillä ne ovat opinpaikkoja. Ja edelleen: Loukkaukset ja muut meihin kohdistuvat hyökkäykset ja epäoikeudenmukaisuudet ovat ainoastaan seurausta siitä, että joskus olemme itse toimineet vastaavanlaisella tavalla. Kun nyt pahoitamme mielemme tai ahdistumme, poltamme vain karmallista velkaa, sellaistakin, mistä meillä ei ole mitään muistikuvaa, koska se tapahtui jonkun edellisen elämän aikana.

No voihan karma sentään! Kun se omatunto tuppaa kolkuttelemaan niin monista asioista, joita ei ole jaksanut, pystynyt tai osannut hoitaa täydellisesti, niin pitääkö tässä nyt sitten vielä ryhtyä kantamaan syyllisyyden taakkaa jostakin sellaisesta, jota ei voi edes käsittää. Ensin on kurja olo siitä, että kohdellaan kaltoin, ja sitten pitäisi olla vieläkin kurjempi olo, kun sanotaan, että kaikki on itse aiheutettua! Kovat ovat tämän suuntauksen harjoitukset.

Taavi Kassila sanoi, että ne ihmiset, jotka kuolevat väkivaltaisen iskun seurauksena, ovat kuin syksyisen puun lehdet; valmiita putoamaan. Heidän aikansa oli täysi. Näin voidaan ajatella, mutta mihin tällaisessa ajattelussa sitten asettuu vaikkapa Breivikin hirvittävä, harhainen teko? Oliko se jonkun suuren suunnitelman mukaista, että hänen psyykensä sairastui, jotta nämä sielut pääsisivät määräaikanaan lähtemään?

Ei kaikista filosofisista ja uskonnollisista ajatuskuvioista ota oikein selvää. Kriittiset kysymykset sekoittavat selvältä vaikuttavan ajatuskulun. Pitää vain uskoa, ja olla kyseenalaistamatta. Hämmästyttävän lujassa monet uskomukset ihmisissä istuvatkin. Ja mikäs siinä, jos uskominen rikastuttaa elämää ja sen lisäksi tuottaa hyvää itselle ja muille. Hyvää karmaa on joulun aikaan helppoa lisätä muistamalla lähimmäisiään ja olemalla erityisen kilttinä!