Oikeudenkäyttöä Libanonissa

Vaikka Libanon on pieni maa Levantissa, täällä on vaarallista olla johtava poliitikko tai valtiomies. Tilastojen mukaan Libanonissa on sen 68-vuotisen itsenäisyyden aikana murhattu eniten poliittisia toimijoita suhteessa väkilukuun.

Viimeksi salamurhan uhriksi joutui pääministeri Rafik Hariri helmikuussa 2005. Hänet ja 20 seuralaistaan tappanut pommi-isku ei jäänyt seurauksitta, kuten monet aiemmat poliittiset surmatyöt Libanonissa. YK-päätöksellä perustettiin erityinen kansainvälinen tuomioistuin tutkimaan ja selvittämään tätä hirmutekoa.

Tämä STL-tuomioistuin on ainutlaatuinen maailmassa. Koskaan aiemmin ei ole perustettu kansainvälistä oikeusistuinta tutkimaan yhden ihmisen murhaa. Muissa YK-tuomioistuimissa on syytetty ja tuomittu sellaisten hallitusten edustajia, jotka ovat syyllistyneet joukkotuhontaan, sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Näistä tuomioistuimista tunnetuimpia ovat lähimenneisyydessä Ruandan ja Jugoslavian sotarikostuomioistuimet. Ne on perustettu YK-peruskirjan seitsemännen pykälän perusteella vahvistamaan alueellista rauhaa ja turvallisuutta – sen lisäksi, että niiden tuomioilla paha saisi palkkansa. Libanonin erityistuomioistuin perustettiin samoin perusteluin.

Erikoista Libanonin oikeusistuimessa on sekin, että se kansainvälisenä toimii kuitenkin Libanonin rikoslain mukaisesti. Näin siksi, ettei Haririn murhan jälkeen enää luotettu siihen, että Libanonin oikeuslaitos pystyisi tässäkään tapauksessa suoriutumaan tehtävästä. Kansainväliset juristivoimat valjastettiin kansallisten toimijain avuksi etsimään totuutta ja syyllisiä.

Oikeuden pyörät pyörivät yleensä hitaasti, niin myös Libanonissa. Vasta viiden vuoden tutkinnan jälkeen Libanonin tribunaali julkisti niiden neljän miehen nimet ja henkilöllisyydet, joiden epäillään syyllistyneen Haririn murhahankkeeseen. He kaikki ovat taustaltaan islamilaisen Hizbollah-puolueen aktivisteja.

Tästä alkoi Libanonissa sisäpoliittisten tapahtumain sarja, joka on muuttanut oikeudenkäynnin politikoinniksi. Hizbollah puolustaa Libanonissa muslimiväestön, etenkin shiialaisten asemaa ja etuja. Se on samalla Iranista ohjastettuna kiivain Israelin vastustaja. Kun sen neljä aktivistia nimettiin epäillyiksi Haririn salamurhaan, se syyttää puolestaan STL-tribunaalia amerikkalais-israelilaiseksi salaliitoksi Libanonia vastaan.

Kiistely STL-oikeusistuimesta hajotti viime tammikuussa Libanonin länsimielisen hallituksen. Sen tilalle saatiin uusi vasta kesäkuussa, Hizbollahin tukemana. Nykyhallituksessakin tuomioistuimen toiminta on ankaran kiistelyn aihe.

Hizbollah liittolaisineen haluaisi lopettaa kokonaan tribunaalin toiminnan. Vasta äskettäin pääministerin henkilökohtaisella päätöksellä Libanon maksoi pitkällä viiveellä osuutensa tuomioistuimen rahoituksesta. Asia hiertänee tästedeskin pahasti hallitusryhmien suhteita.

Hizbollah on uhonnut, ettei sen aktivisteja saada koskaan tuomioistuimeen vastaamaan tekosistaan. Taas kerran Libanonissa politikointi jyrää alleen oikeudenkäynnin – ja vesittää samalla jopa YK-arvovaltaa, kun STL-tribunaali on paljolti YK-toimija.

Kirjoittaja on ammatiltaan diplomaatti