Edessä on vehnän vuosi

Markkinaheilahteluista huolimatta sekä vehnän että maissin maailmanhinnat ovat nousussa. Vuoden 2005 alussa vehnä maksoi Chicagon tavarapörssissä 80 euroa tonnilta, vuoden 2011 alussa 185 euroa. Maissi on noussut puolestaan 60 eurosta 200 euroon.

Aikaisemmin rehuna pidetyn maissin hinta on noussut seitsemän vuotta leipävehnää nopeammin. Miksi maissi nousi vehnän rinnalle maailman mahtiviljaksi?

Nousun taustalla on autojemme tarvitsema biopolttoaine, etanoli. Maissista tislattu etanoli tuli maailman pörsseihin maaliskuussa 2005. Chigaco alkoi myydä sitä raakaöljyn tapaan. Nyt etanolimaissia kasvaa USA:ssa neljäntoista miljoonan hehtaarin alalla. Se on hieman yli kymmenkertaisesti Suomen vilja-ala.

Koko maapallon maissin tuotannosta 15 prosenttia käytetään etanoliksi. Kaikista bioenergian lajeista etanoli nousee nopeimmin. Länsimaiden autot tarvitsevat etanolia jo niin paljon, että maissin hinta tuskin laskee entiselle tasolleen. Maissi vetää perässään vehnää, ja vehnä vetää perässään kaikkea ruuan hintaa.

Noussut ruuan hinta oli yhteistä vuoden 2011 kapinoille, joita saimme seurata päivittäin Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää käsittelevistä uutisista. Kansoitetuissa arabimaissa nuorten kaupunkilaisten hetkellisistä tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään sen hintaa kurissa, väkijoukot nousevat kapinaan. Ihmisoikeudet ovat toissijainen syy.

YK:n vuotuinen ruokakokous aavisti jo kesäkuussa 2008, että mellakoita aiheuttavia ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa ainakin puolet tätä vuosisataa. Vuoteen 2050 mennessä meitä on maapallolla yhdeksän miljardia. Me tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia enemmän kuin nyt.

YK esitti, että leipäviljan viljely lisääntyisi nopeasti kaikissa maatalousmaissa. Näin ei kuitenkaan ehtinyt varsinaisissa viljamaissa tapahtumaan. Suomessa sekä vehnäala että vehnän tuotanto ovat sen sijaan nousussa. Itse asiassa ne ovat nousseet jo vuodesta 1992, kun liittyminen Euroopan unioniin alkoi häämöttää. EU kirkasti sittemmin vehnän vientimarkkinat.

Kun pelloillamme kasvoi vehnää 100,000 hehtaaria 1992, viime kesänä pinta-alaa oli lähes 300,000 hehtaaria. Vehnäsatomme nousi kaikkien aikojen ennätykseen, lähes miljoonaan tonniin.

Vehnäilmiö voi tuntua ennen maatalouden ylituotannon koettelemassa maassamme kummajaiselta. Länsimaiden, etenkin USA:n autojen janoama etanoli ja siitä juontuvat etelän mellakat vaikuttavat jo pitkällä kädellä Suomen maaseutuun.

Vehnän viljelyn jatkuvaan lisääntymiseen on varauduttava. Tänä vuonna pinta-ala taas noussee. Jos kasvihuoneilmiö sen sallii, vehnän vuosi on tulossa. Päässemme taas uuteen satoennätykseen.

Kirjoittaja on kemiläissyntyinen maa- ja metsätieteiden tohtori, joka toimii alan asiantuntijana Etiopiassa.