Tähti taivaalta

Ei pitäisi puuttua toisten kaupunkien asioihin. Ikävä vain, että pääkaupungin asia taitaa olla valtakunnallinen. Minusta Guggenheim-hanke on yltiöpäinen ja mieletönkin tämän hetken suomalaisen museorahoituksen tilanteessa.

Guggenheimista tulee vierinkivi, joka toteutuessaan jyrää alleen muita pääkaupungissa sijaitsevia kansallisesti merkittäviä museoita.

Minua epäilyttää myös Guggenheimin suunniteltu erikoistuminen muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Tuntuu kovasti yleisöystävälliseltä, laajojen kansanpiirien houkutukselta.

Matematiikka on armotonta.

Kiasma on ylittänyt 3 miljoonan kävijän yhteenlasketun määrän 2011, kolmessatoista vuodessa. Vuosittain siellä vierailee alle 200 000 nykytaiteen ystävää, Ateneumissa jonkin verran enemmän.

Helsingin Guggenheimin toivottu kävijämäärä tulisi olla puoli miljoonaa vuodessa. Vastineeksi Bilbaon Guggenheimissa käy miljoona vierasta vuodessa.

Yhtälö on eriskummallinen. Nimittäin Guggenheim-museon rakentamista pääkaupunkiin tiistaina puoltaneet korostavat juuri Espanjan Baskimaan rakennuksen (ei siis sen tarjoaman taiteen) vetovoimaa. Turisteja ryntää Nervión-joen rantamille pilvin pimein.

Siihenhän Helsingin päättäjätkin perustavat toiveensa: että 140 miljoonan arvoiset seinät keräisivät Katajanokalle toisen arkkitehtonisen ihmeen eli Alvar Aallon Enso-Gutzeitin eli nykyisen Stora Enson kuution ohi kulkemaan ihmettelijöitä yli maan rajojen. Silloin Guggenheimin välilliset vaikutukset olisivat huomattavat.

Mutta kun laskelmien mukaan kävijöistä yli puolet, 300 000, pitäisi saada Suomesta.

Kaikissa taiteilijapiireissäkään ei ymmärretä ihmerakennuksen merkitystä. Äänekkäin vastustaja, kriitikko Otso Kantokorpi ei näe museohankkeen tuovan mitään lisäarvoa taiteen esittelyihin.

Mut hei: ei tässä puhutakaan taiteesta!

Helsinkikö vastaisi yksin riskisijoituksesta sponsoreineen? Ei suinkaan, sitä en usko kuuna päivänä. Jo nyt epäillään, että valtio joutuisi kantamaan suuren osan vastuista.

Kuten huomaatte, kolumnissani ei ole mitään uutta edelliseen, hieman yli kuukauden takaiseen Guggenheim-pakinaani. Tämä siksi, että ollaan edelleen vaiheessa. Vasta on annettu selvitys asiasta. Helsingin kunnallispolitiikan johtavat päättäjät ovat myötämielisiä, se on totta.

Mutta helppo on nyökytellä, kun paperille on piirretty taivaalta putoava tähti. Ja Guggenheim-säätiö hieroskelee käsiään: se tienaa Suomesta nimensä lisenssillä 24 miljoonaa vain olemalla Guggenheim.

Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien kulttuuritoimittaja