Kymmenen kunnan Lappi

Suomessa on kaksi asiaa, joita koskevat esitykset ammutaan alas heti tuoreeltaan. Toinen on eläkeiän nostaminen ja toinen kuntarakenteen muutos.

Hallituspuolueet ovat ohjelmassaan sitoutuneet yhteiseen kuntauudistukseen ja vahvojen peruskuntien luomiseen. Julkisuuteen on tullut kaksikin mallia, ja maassa kytee jo kuntasota. Hallitus vyöryttää, oppositio on siilipuolustuksessa.

Perjantaina tunteet kuumensi Suomen Kuvalehti, joka julkaisi valtiovarainministeriön työryhmän salaisen esityksen uudeksi kuntarakenteeksi. Lehden tietojen mukaan kuntien määrä haluttaisiin vähentää nykyisestä yli 330:stä 70:een. Lappiin tulisi kymmenen kuntaa.

Ylijohtaja Päivi Laajalan mukaan kyseessä ei ollut työryhmän lopullinen esitys, vaan yksi esillä olleista ehdotuksista. Virallinen esitys on tulossa helmikuun alkupuolella. Karttojen oikeellisuuden vähättely ei kuitenkaan ole uskottavaa. Savua nousee harvoin ilman tulta.

Kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuutta tuskin kukaan kiistää. Keinoista ja periaatteista ollaan kuitenkin erimielisiä. Kritiikki kohdistuu erityisesti suunnitteluun, jossa kunnat itse ovat jääneet sivustakatsojan osaan. Ylhäältä ohjaaminen ja käskyttäminen ärsyttävät. Se saattaa estää jopa hyvienkin esitysten toteutumisen.

Kuntamäärän roima lasku herättää myös poliittisia intohimoja, kun valtuustojen voimasuhteet muuttuisivat.

Myllerryksessä on hyvä pitää mielessä, uudistusten keskiössä tulee olla kuntalainen, ja hän mahdollisuutensa saada hyviä ja edullisesti tuotettuja palveluja. Niitä kannattaa miettiä, ennen kuin alkaa kovin varmalla kädellä kuntarajoja taakottamaan.

Julkisuuteen tulleiden karttojen mukaan Lappiin tulisi kymmenen kuntaa, Kuusamo mukaan lukien. Enemmistö lappilaisista kunnanisistä lienee valmis heittämään esityksen suoraan roskakoriin.

Meri-Lapin suurkunta koki täystyrmäyksen vuosi sitten. Edelleenkin Kemin-Tornion alue on Lapissa edullisin kuntaliitosten alue. Yli 60 000 ihmistä samalla työssäkäyntialueella.

Pöly edellisen kuntaliitosselvityksen yltä ei ole vielä laskeutunut. Uudet esitykset tulevat liian pian, kun kunnissa ollaan vielä viime tammikuussa päätetyissä asemissa. Kemin ja Tornion osalta ministeriön virkamiehet ovat toteuttaneet arkirealismia piirtäessään kummankin kaupungin mahdollisen liitoskunnan keskukseksi.

Tulevat kunnallisvaalit ratkaisevat pitkälti, mihin suuntaan kuntayhteistyö Meri-Lapin alueella kehittyy. Ennusmerkit voisivat olla paljon paremmatkin. Nurkkapatriotismi lisääntyy niin kunnallisella kuin kansallisellakin tasolla.

Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien päätoimittaja.