Tyyli ja persoona politiikan tilalle

Viimeisimmässä Tiede-lehdessä on mielenkiintoinen juttu siitä, miten ihmiset valitsevat ehdokkaansa presidentinvaaleissa.

Kirjoituksessa viitataan muun muassa amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa koehenkilöt katsoivat kuvernööriehdokkaiden esiintymistä televisiosta niin, että ääntä ei kuulunut, eivätkä he tunteneet esiintyjiä. Tästä huolimatta katselija-arviot ehdokkaiden saamista ääniosuuksista osuivat yllättävän hyvin kohdalleen.

Pärstäkerroin siis ratkaisee: tyyli ja persoona menevät asioiden edelle. Aatteesta puhuminen alkaa olla jo ilmeisen toivotonta. Kun politiikka on mennyt entistä henkilökeskeisemmäksi, ehdokkaita arvioitaessa tulkitaan esiintymistä. Tosin pitää muistaa, että hyvä esiintyjä voi olla myös tietopuolinen ja aatteellinen.

Ei uhka siitä, että asiat jäävät entistä useammin taka-alalle ole vain suomalainen ilmiö. Suomi tulee oikeastaan jälkijunassa.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että median, erityisesti television, toimintapata on vallannut politiikan. Henkilöt, valtapelit ja tunteet korostuvat politiikassa samoin kuin muissakin median aihevalinnoissa. Näin varmaan osaltaan onkin. Mikäpä muu taho kuin media veisi presidenttiehdokkaat mannekiineiksi tai kuntotestiin.

Kaiken taustalla on, että puolueet ja ideologiat ovat väljehtyneet. Toisaalta valintoja äänestyskopissa ei järki yksin ole koskaan ratkaissut. Valinnoissa on aina ollut mukana myös tunne, viehtymys ehdokkaan persoonaan.

Ex-presidentti Mauno Koivisto on kertonut katuvansa, että hänen kaudellaan käynnistettiin presidentin valtaoikeuksien karsinta. Koiviston katumus tuskin johtaa laajempaan keskusteluun puhumattakaan perustuslain muuttamisesta.

Presidentti on edelleenkin kansakunnan henkinen johtaja. Hän johtaa yhä ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Lisäksi presidentillä on tai ainakin pitäisi olla arvovaltaa, jonka turvin hän voi lausua perusteltuja käsityksiään siitä, miten maa makaa, tuulettaa luutuneita asenteita ja avaa ikkunoita eteenpäin kohti parempaa huomenta.

Uskotaan ja halutaan, että presidentillä on valtaa enemmän kuin on. Tämä on käynyt ilmi myös nyt käydyn vaalitaistelun aikana käydyissä keskusteluissa. Presidenttiä kuunnellaan, vaikka hän puhuisin asiasta, joka on hänen valtaoikeuksiensa ulkopuolella. Ehkäpä juuri tähän vaikuttaa hänen persoonansa.

Tekeepä äänestäjä valintansa ehdokkaan karisman, mielipiteiden tai aatteen perusteella, vaaliuurnille kannattaa tänään rientää.

Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien päätoimittaja.