Kylmää kyytiä

Helmikuun alussa rysähtää.

Silloin armeija avautuu vihdoin ja viimein suljettavista varuskunnista.

Päätöksiä on odotettu kuin kuuta nousemaan. Erityisen huolissaan ollaan niillä varuskuntapaikkakunnilla, jotka ovat pyörineet kiivaammin spekulaatioissa. Niinisalo, Keuruu, Kontiolahti, Rovaniemi. Viime aikoina mukaan on listattu myös Lahti ja Riihimäki.

Lista voi yllättää. Käytäväpuheista on voitu päätellä, että lakkautettavia joukko-osastoja on enemmän kuin yleisesti on luultu. Kylmää kyytiä on tulossa.

Säästökuuri on kova ja säästöt on saatava aikaan etupainotteisesti. Näin linjaa uusi hallitus. Puolustusvoimat on nostanut tassut pystyyn. Se on puurtanut kiltisti kesästä asti uudistusohjelmaansa. Kovia keinoja säästöjen suuruutta vastaan se ei ole käyttänyt ainakaan julkisuudessa. Miten olisi ollut vaikkapa lakko? Jos armeija olisi kieltäytynyt ottamasta tammikuun saapumiserää sisään ilman, että säästöjen suuruutta olisi tarkistettu uudelleen, niin olisiko se herätellyt muitakin kuin opposition? Todennäköisesti.

Oppositiosta onkin kuultu pitkin talvea huolestuneita kannanottoja armeijan alasajosta. Aivan syystä.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen rauhoitteli maanpuolustuskurssin avajaisissa, että armeija pyrkii takaamaan läsnäolonsa koko maassa uudistusten jälkeenkin. Mutta pelkkä pyrkimys ei riitä.

Upseeriliiton luottamushenkilöstö päätyi laskelmissaan siihen, että säästöt rapauttavat reservin. Neljän vuoden jälkeen meillä on puutteellisesti koulutettu ja varustettu kenttäarmeija. Typistetystä reservistä vain noin 100 000 sotilasta on koulutettu nykytason mukaan. Nyt meillä on vielä 350 000 miehen koulutettu reservi.

Upseerit katsoivat myös, ettei näillä eväillä voida puolustaa koko maata. Ketä uskoa?

Puolustusvoimat oli aloittanut uudistustyön jo aiemmin. Jos se olisi viety loppuun hallitusti, ei jälki olisi ollut niin pahaa.

Helmikuun alun ruuhkaviikoille on tulossa myös uusi kuntakartta.

Kartta piti esitellä kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan jo viime vuoden puolella. Sitten aikaraja oli tammikuu. Kuinka ollakaan, kohukartta meni mukavasti yli presidenttivaalien ensimmäisen kierroksen ja nyt näyttää siltä, että se menee toisenkin kierroksen yli. Eipä ole sotkemassa vaalityötä.

Sdp:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on esitellyt jo omaa malliaan siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi järjestää. Tervetullut irtiotto.

Puolue yksi toisensa jälkeen on aiemmin sanoutunut irti pakkoliitoksista. Miten tiputtaa kuntien lukumäärä lähelle sataa, jos pakkokeinot tai isot porkkanarahat eivät ole käytössä?

Toivottavasti säästöhallitus tietää mitä tekee. Puolustuskyvyn heikentäminen ja kunnallisen itsehallinnon romahduttaminen eivät ole leikin asia.

Kirjoittaja on Almamedian Helsingin toimittaja