Maailman suurin
Lumilinna on jälleen noussut Kemiin sisäsatamaan, vaikka vastustajat mieluusti olisivat kaataneet koko projektin tappiota tuottavana. Onneksi Kemin päättäjät ovat pitäneet päänsä eivätkä ole panneet pistettä lumilinnainvestoinnille. Mitäpä Kemin talvi olisi ilman lumilinnaa? Mitä turistit ylipäätään täällä talvella muutoin tekisivät?
Kemin tämänvuotinen lumilinna näytti komealta viikonlopun tv-uutisissa. Uutisiin pääsy on parasta mahdollista matkailumarkkinointia. Nyt Suomi tietää, että lumilinna on seitsemättätoista kertaa pystyssä ja avattu. Kaupungin katuelämä alkaa tästedes vilkastua ja liike-elämä pääsee kaivamaan turistien pörssistä euroja.
Matkamessuilla sen sijaan lumilinnaa ei näkynyt, ei myöskään Sampoa. Meri-Lapin yhteisosasto äskettäisillä Helsingin matkamessuilla oli kovin vaatimaton. Kemi ja Tornio esittäytyivät mutta ilman minkäänlaista rekvisiittaa. Aikaisempina vuosina olen nähnyt siellä sentään Sampo-jäänmurtajan komentosillan tai ainakin pahvikuvan lumilinnasta.
Nyt Helsingin messuhallissa ei itse asiassa ollut muuta tarjolla kuin Haaparannan Cape Eastin ja Väyrysen Pohjanrannan esitteitä.
Rovaniemen osasto taas oli täynnä elämää ja rekvisiittaa. Sen ohi ei tahtonut päästä ilman että joku osaston ihmisistä olisi käynyt puhuttelemaan ja tarjoamaan Rovaniemeä. Meri-Lapin osastolla sen sijaan sai rauhassa seisoskella ja tuijottaa niitä paria esitetelinettä: kukaan ei tullut häiritsemään.
Kannattaako sitä messuhallin vuokraa maksaa ja lähettää ihmisiä, jos ei ole aktiviteettiä eikä myyntimieltä? Matkamessuilla tungeksivat kansanjoukot ovat niin altista potentiaalia kuin vain toivoa saattaa. He ovat tulleet etsimään elämyksiä. Eikö tarkoituksena ole tarttua niihin ihmisiin ja ehdottaa Meri-Lappia, kun kerta myymään on lähdetty?
Saattaa olla, että ammattilaispäivinä – torstaina ja perjantain aamupäivällä – on tehty suuriakin sopimuksia matkanjärjestäjien kanssa. Itse kävin messuilla vasta yleisöpäivinä. Siltä näytti, että ainakaan muiden kuin mahdollisesti ryhmämatkailijoiden eteen Kemin ja Tornion osastolla ei paljon vaivaa nähty.
Uudelle kaupunginjohtajalle olisi työmaata tässäkin: messuesiintyminen ensi vuodeksi uusiksi. Olen joskus aikaisemmin tainnut ehdottaa yhden etevän ja luovan liikemiehen käyttöä konsulttina messuosallistumista ja -happeningiä suunniteltaessa.
Tällä miehellä, Väyrysellä, sattui vain olemaan toinen ja vielä tärkeämpi homma tammikuun Matkamessujen aikaan. Mutta ensi vuodeksi hän taitaisi olla vapaa. Tarttukaa miestä hihasta: hän osaa oikeat temput myös Meri-Lapin matkailun hyväksi.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva lehtimies ja
kustannusjohtaja Helsingistä ja Pajalasta.

