Vahva mandaatti Niinistölle

Sauli Niinistö sai presidentinvaalin toisella kierroksella ylivoimaisen voiton ja sen myötä vahvan mandaatin. Sitä hän tulee epäilemättä myös käyttämään vahvasti ja luulisin että myös yllättävästi.

Yllätys monille taisi olla jo se, että talousmiehenä pidetty Niinistö heti vaalituloksen selvittyä ilmoitti perustavansa työryhmän etsimään keinoja estää nuorten syrjäytymistä.

Minulle tämä ei tullut yllätyksenä. Eduskunnassa vedin kaikkien ryhmien yhteistä Köyhyys-ryhmää, jonka seminaarissa pari vuotta sitten puhujana oli myös silloinen puhemies Niinistö. Hänen puheestaan jäi vahvasti mieleen viisas ajatus siitä, että myös hyväosaisten on syytä omien etujensa vuoksikin kantaa huolta köyhyyden ja sen tuoman syrjäytymisen kasvusta.

Tällä silloinen puhemies viittasi revenneiden yhteiskuntien kaikille asukkaille aiheuttamiin ongelmiin, kuten turvallisuuden heikkenemiseen.

Presidentinvaalin tulos on varmasti pettymys niille äänestäjille, jotka odottivat Haavisto-buumin jatkuvan. Kovat odotukset perustuivat Haaviston ensimmäisellä kierroksella saamaan noin 18 prosentin kannatukseen. Hybetyksessä ohitettiin se, että tuolloin Haavistoa myös pelattiin toiselle kierrokselle Paavo Väyrysen sijasta.

Helsinkiä lukuun ottamatta Haavisto sai toisella kierroksella äänensä pääosan vihreitä sekä demareita ja vasemmistoliittoa muissa vaaleissa äänestäneiltä. Vasemmiston ollessa nyt kokonaisuudessaan heikoilla, voittoon ei tuolla tukipohjalla ollut mahdollisuuksia.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki käytti perusteluna Haavisto-tuelleen sitä, ettei vasemmistolainen voi äänestää porvaria presidentiksi. Paavon historiatiedot olivat tältä osin rajalliset, sillä Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL ratkaisi 1956 porvari-Kekkosen valinnan, vaikka vastassa silloin oli demareiden Fagerholm.

Olin itsekin Urho Kekkosen valitsijamiesehdokkaana ja valitsijamiehenä vuoden 1978 presidentinvaalissa. Kekkosen takana olivat silloin jo lähes kaikki puolueet. Kemin sataman ruokatuntitilaisuudessa joku koiranleuka-punikki kysäisikin, että mitenkäs se teidän Kekkosenne eroaa niistä muiden puolueiden Kekkosista.

Ei mitenkään. SKDL-aikana Kekkosen tueksi asetuttiin, koska häntä pidettiin parhaana hoitamaan Suomelle elintärkeitä idänsuhteita.

Paljon on maailma noista ajoista muuttunut, mutta presidentin tehtävistä tärkein on yhäkin hoitaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että pärjäämme hyvin kaikkien naapureiden kanssa.

Nato-jäsenyyden kumpikin toisen kierroksen ehdokas torjui. Kansainvälisessä politiikassa voi kuitenkin tulla milloin tahansa eteen monimutkaisia ja tulenarkoja tilanteita, joissa mitataan presidentin kyky ja jämäkkyys pitää kiinni Suomen etujen mukaisesta linjasta.

Niinistö tuntee hyvin Venäjän politiikkaa, suhtautuu itänaapuriin realistisesti eikä ole henkilönä tuulten taivuteltavissa. Noilla perusteilla myös moni vasemmistolainen antoi äänensä hänelle.

Kirjoittaja on lappilainen ex-kansanedustaja.