Kumpi on sdp:lle pienempi paha?

Jos nyt on parku, maaliskuussa huudetaan suoraa huutoa.

Hallitus istuu kehysriiheensä 22. maaliskuuta. Päivän päätteeksi se luettelee, mistä menoja ensi ja seuraavina vuosina leikataan, mitä veroja korotetaan ja mitä rakenteellisia uudistuksia tehdään.

Listasta tulee pitkä. Lisää säästöjä on saatava ainakin miljardin euron edestä. Miljardikin voi osoittautua alakantissa olevaksi arvioksi. Näissä talkoissa pitäisi saada katkaistua Suomen velkaantuminen ja kuroa umpeen niin sanottua kestävyysvajetta.

Entä jos leikkauksia tai rakenteellisia uudistuksia, joita siis kuntauudistus ja puolustusvoimien uudistuskin ovat, ei tehdä? Meidät ahmaisee verokarhu.

Jos velkaantuminen olisi pidettävä aisoissa tuloverotuksen keinoin, palkasta lähtisi verottajalle siivun sijasta melkein koko kakku.

Vielä viime kesänä kuusi puoluetta laski, että niillä on varaa olla löytämättä sopua kirvelevistä päätöksistä. Enää ei pitäisi olla. Vaikea on silti ennustaa, mihin hallituksen rohkeus riihessä riittää.

Suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja sdp ovat löytäneet mielenkiintoisen sovun yhdessä merkittävimmistä rakenneuudistuksista. Molemmat puolueet ovat sitä mieltä, että kuntauudistus on pakko tehdä. Sdp:n ehto on, että kuntauudistus ei ole sellainen kuin virkamiehet nyt esittävät. Sdp korostaa, että kuntien lukumäärästä ei pitäisi puhua vielä lainkaan. Samalla se tekee selväksi, että juuri esitetty enintään 70 kuntaa on ainakin väärä luku.

Ellei keskusta ota rökälevoittoa kuntavaaleissa, näistä aineksista saattaa syntyä vaalikauden loppuun mennessä vähintään sadalla kuntien määrää nykyisestä kutistava ratkaisu.

Tällä samalla tyylillä kehysriihestä pitäisi löytyä viisautta myös siihen, miten suomalaisten työurat saataisiin pitenemään.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat ainakin lievästi lämmenneet työnantajien halulle nostaa eläkeikä 65 vuoteen. Keskusjärjestöjen ei ole mieltä lähteä näitä näkemyksiä juuri kuuluttamaan niin kauan, kun sdp makaa asian edessä poikittain.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) korosti Alman maakuntalehtien haastattelussa (4.2.), että kaikkien hallituspuolueiden pitää olla valmiita luopumaan omastaan.

Kokoomus tullee vastaan ainakin sillä, että kovatuloiset pannaan maksamaan lisää veroja. Se on ele, sillä valtiontaloutta ei Suomen vähäisillä rikkailla kuntoon panna.

Nyt useissa kuppikunnissa pohditaan, olisivatko demarit valmiita taipumaan eläkeasiassa. En usko.

Jos veikata pitää, alhaisten kannatuslukemien kanssa painiva sdp ei syö vaalilupaustaan. Eläkeiän nostoa helpommin demareiden kurkusta alas voisi mennä jopa yleisen arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtiolle prosenttiyksikön korotus toisi vuodessa lisää 800 miljoonaa euroa. Eurosta yksi prosenttiyksikkö on sentti.

Kirjoittaja on Almamedian Helsingin toimittaja