Tanssiminen nostaa hien pintaan

– Vauhtiaskel, yy, kaa, koo. Oikea askel, yy, kaa, koo. Paino vasemmalle, yy, kaa, koo. Jatkuu oikealla, yy, kaa, koo, tanssija Jouko Häckman opastaa tanssijoita Aidan salilla Torniossa.

Tanssii Tätien Kanssa -kilpailun parit ovat joka sunnuntaisissa harjoituksissaan. Miehillä alkaa perusaskeleet olla pikku hiljaa hanskassa. Nyt meneillään olevissa kuudensissa harjoituksissa on tarkoitus opetella hitaan valssin kuvioita.

– Rintamasuunta nurkkaan. Katsokaa, että se tyttö on suurin piirtein matkassa, kun lähdette, Häckman muistuttaa.

Vaikeinta on oppia oikea tanssiasento. Sitä ei Jouko Häckmanin mukaan opi kuin kovalla treenaamisella.

Tanssin onnistumisen kannalta on tärkeää, että parin keskinäinen kemia toimii ja kummallakin on halu oppia.

Else Arolaakson ja Pekka Vatajan kemiat toimivat ja harjoittelu on hauskaa. Valssi on hyvin hallinnassa ja freestylekin jo hyvässä vaiheessa.

– Pekka on määrätietoinen, hyvä oppimaan ja huumorintajuinen, Arolaakso listaa partnerinsa hyvät puolet.

Vataja kertoo, että tilavassa tanssisalissa oudoksuttaa tanssia, kun on tottunut tanssimaan ahtailla tanssilattioilla.

– Minun on pitänyt opetella vanhoista tavoista pois. Kaikenlainen keinuminen ja hyppiminen on yritetty karsia tanssista pois.

Jouko Häckmanin mukaan viime vuonna helpoimmin oppivat tanssimaan ne tanssijat, jotka eivät osanneet tanssia juuri ollenkaan aloittaessaan harjoittelua. Vanhoista tavoista pois opettaminen vaatii tuplatyön.

– Tässä tulee ihan oikeasti kuntoiltua kunnolla. Mutta me ei oteta tosissaan. Toinen sija riittää meille mainiosti, Lampela paljastaa.

Myös Riitta Kivimäki ja Pekka Lovikka kehuvat tanssinsa luistavan hyvin. Kivimäki yritti puhua partnerinsa ympäri valitsemaan itse kilpailuun hitaan valssin asemasta wienervalssin.

– Riitta väänsi kovasti, mutta mie en mieltäni muuta enkä periksi anna, Lovikka vakuuttaa.

Kivimäki on vallan ihastunut peräänantamattoman kavaljeerinsa taitoihin.

– Nyt on tämmöinen kevytkenkäinen saanut kevytjalkaisen partnerin, hän huokaa.

– Nyt selkä ovea kohti. Yy, kaa, koo, yy, kaa, koo. Seis! Onko kaikki oikein päin? Ja jatkuu yy, kaa, koo. Pekka oikein päin!, Häckman komentaa.

– Joo joo, olen just menossa. Neuvottelen ensin tohtorin kanssa, Pekka Pelttari vastaa Eila Knuuti käsivarsillaan.

Mies on hyvä viejä, kun hän vie naista vartalollaan eikä käsillään. Kun vartalot ovat tarpeeksi lähekkäin, nainen tietää mihin suuntaan ollaan menossa. Miehen tulee huomioida myös muut tanssilattialla olijat.

Seppo Kinnunen osasi odottaa, että harjoittelu on totista työtä. Hän uskoo, että harjoituskerrat tihentyvät finaalia kohden mentäessä.

– Mielenkiintoista on, eikös tämä ehkäise dementiaakin, mies naureskelee.