Kirpeän vaalisään vaikutuksista monta tulkintaa

Vaalisunnuntaille on luvattu purevaa pakkasta, minkä on arveltu laiskistavan varsinkin epävarmoja äänestäjiä.

Totuutta siitä, jäävätkö äänestäjät helpommin kotiin purevalla pakkasella tai muutoin huonolla säällä, ei kuitenkaan tiedetä.

Ilmastokeskuksen keräämien tietojen mukaan presidentinvaalin varsinaisena äänestyspäivänä on vallinnut viime vuosina pitkälti normaali talvisää.

Vuosi 1994 oli kuitenkin mielenkiintoinen poikkeus. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Etelä-Suomessa nautittiin jopa plusasteista, eikä Lapissakaan ollut pakkasta kymmentä astetta enempää. Äänestämässä kävi 30 prosenttia suomalaisista.

Toisella äänestyskierroksella monella paikkakunnalla kärvisteltiin yli 20 asteen pakkasessa. Äänestämässä kävi vain 23,5 prosenttia kansasta.

Presidentinvaalien varsinaisen äänestyspäivän äänestysprosentti on vaihdellut 18,5–30,0 prosentin välillä vuosina 1994–2006. Vuoden 1994 hyvään aktiivisuuteen vaikutti varmasti ainakin se, että presidentti valittiin ensimmäistä kertaa välittömällä vaalilla.

Vaalipäivän sään vaikutuksella spekuloidaan valtavasti. Sateisen vaalipäivän kouriintuntuvin vaikutus koettiin Floridassa vuonna 2000, ainakin jos uskotaan Floridan yliopiston professoria Brad Gomezia. Gomez on varma, että ilman rankkasadetta Al Gore olisi saanut osavaltiosta kriittiset 2 000 lisä-ääntä ja olisi tullut valituksi.

Gomez on tutkinut yhdessä kahden muun professorin kanssa sään vaikutusta 14 presidentinvaalin tulokseen. Heidän mukaansa sade vähentää äänestysaktiivisuutta yhdellä prosentilla ja lumisade puolella prosentilla.