Tunturitulien alla
- Meren rannalla -maalauksessa on käsin kosketeltava kylmän tuntu.
Kuvataide
Revontulten maissa. Marja-Leena Jaakon maalauksia Tornion kuvataideseuran galleriassa 30.11. saakka.Revontulet ovat maalaustaiteessa vaikea kuvauksen kohde. Ylitorniolaissyntyinen Marja-Leena Jaako onnistuu välttämään tyypilliset ylilyönnit ja saa revontulimaalauksiinsa aitoa mystistä tunnelmaa. Ainoastaan yhdessä teoksessa räikeät värit ovat liikaa.
Jaakon kahdeksas Revontulet-maalaus myös leikittelee mukavasti sommittelulla, jossa revontulet syöksähtävät trombimaisesti ylös. Tehokeino toimii.
Yökuvien lisäksi Jaakoa ovat innostaneet myös Pohjois-Ruotsin ja Norjan jylhät vuoret ja tunturit. Jaakon paras maisemateos löytyykin gallerian nurkasta. Maalauksessa Tunturipaju kukkii Soldalenissa on hyvä etäisyyden tuntu ja teos on ilmava. Näkymä näyttää pohjoisessa tutulta ja kaiken päällä tuntuu leijuvan hyinen usva. Samanlainen käsin kosketeltava kylmän tuntu on myös maalauksessa Meren rannalla.
Suhteellisen paksu ja kuiva sivellintekniikka sopii kuvaamaan voimakkaan maiseman ominaisuuksia. Parissa uudelleen karkealle akvarellipaperille painamalla vedostetussa teoksessa korostuu sumraamalla tehty vaikutelma.
Jaako astuu mukavasti sivuun tutuilta poluilta maalauksessa Pakkasaamu. Tunturikoivikko tönöttää lumen alla ja kylmä kuulaus tuntuu ilmassa. Lähestymistapa poikkeaa impressionistisesti näyttelyn yleisestä linjasta.
Mutta ruskamaalauksissa Jaakon tyyli ja tekniikka kompuroi. Ne jäävät liian suurpiirteisiksi eikä maisemaan synny syvyysvaikutelmaa. Koivujen rungot näyttävät pehmeiltä ja kumimaisilta. Tekotapaa olisi voinut ruokkia Pakkasaamun kaltaisella rennolla improvisoinnilla.
Richard Kautto

