Kotiteollisuus raivosi volyymilla
- Jouni Hynysen (kuvassa), Jari Sinkkosen ja Janne Hongiston muodostama Kotiteollisuus tarjosi kemiläisille vuoden äänekkäimmän, mutta silti tasokkaan keikan.
Keikat
Kotiteollisuus. Bar Koodi, Kemi 6.12.2011.Hynysen pirullisen pistävä katse pilkistää pitkän, hikisiin kasvoihin liimautuneen tukan takaa. Oikea käsi tekee terävää liikettä ja plektra hakkaa kitaran kieliä. Suu on melkein kiinni mikrofonissa.Sinkkonen istuu pallillaan ja takoo rumpuja kuin heikkopäinen. Hongisto repii jykevää soundia bassostaan. Eturivissä ja vähän kauempanakin tuntuu kuin sydäntä revittäisiin rinnasta ulos.
Ja yleisö on fiiliksissä. Tuskin kukaan koskaan on aiemmin soittanut Koodissa yhtä lujaa, ainakaan niin että soundit ovat volyymista huolimatta puhtaat. Myös karuudessaan karismaattisen Hynysen laulusta saa selvän.
Lappeenrannan ylpeys, Kotiteollisuus on rantautunut Kemiin iSyys-kiertueellaan itsenäisyyspäivänä. Yksitoista albumia julkaissut yhtye on yhdeksän perättäisen illan kiertueella. Kauhava, Kemi, Oulu, Seinäjoki, Jämsä, Tampere, Espoo, Valkeakoski.
Koodissa on enemmän kuin hikinen tunnelma. Tupa on täysi ja selkä kastuu vaikka vain seisoo paikallaan.
Emma-ehdokkaanakin olevan Kotiteollisuuden musiikin kulmakivenä on raskaat, yksinkertaiset ja alati toistuvat kitarariffit. Sooloja on varsin harvassa toinen toistaan muistuttavissa kappaleissa. Mutta on siellä melodiaakin. Kuunnelkaapa vaikkapa biisi Tämän taivaan alla.
Ja yleisö tykkää myös Hynysen viina- ja alapääjutuista. Muita mieheltä ei irtoakaan. Paitsi tietysti tavanomaista vinoilua yleisölle.
Oli bändin anti sitten metallia tai iskelmää särökitaralla, on sillä ihan selvästi paikkansa yleisön sydämissä. Lopullisen pisteen sille pistää liki puolitoistatuntisen keikan päättävä Helvetistä itään -kappale. Sen jälkeen keikkaan ei ole enää mitään lisäämistä.
Vaikka olisi bändi saanut pitää alkuperäisen nimensä. Hullu Ukko ja Kotiteollisuus. Joskus yksinkertaistaminen on hyve, joskus ei.
Juhani Hiltunen
