Selittämättömän jäljillä

Kuvataide

Riitta Moilasen grafiikkaa Neliö-Galleriassa Oulussa 21.12.2011 saakka.

Kemiläinen, vastikään Tornioon muuttanut taidegraafikko Riitta Moilanen valmistui Lahden taidekoulusta v. 1984. Hän suoritti Taiteen maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa v. 2007 ja on opettanut siellä grafiikkaa kurssimuotoisesti useiden muiden opetustoimiensa lisäksi.

Moilasen näyttelyluettelo on pitkä. Kutsunäyttelyihin hän on osallistunut ulkomaita myöten ja hänen teoksiaan on monissa julkisissa tiloissa.

Edellisen yksityisnäyttelynsä Moilanen piti Oulussa v. 1996. Neliö-Galleriassa nyt avautunut 20 teoksen näyttely on todiste harvinaisen pitkälle edenneestä teknisestä kyvykkyydestä, jossa grafiikan menetelmistä varsinkin akvatinta, pehmeäpohjaetsaus ja carborundum vaihtelevat ja liittoutuvat keskenään.

Mutta ennen kaikkea näyttely on osoitus henkilökohtaisesta valmiudesta edetä omien näkemystensä viitoittamalla tiellä.

Moilasen tarkkaileva, vastaanottava ja pohdiskeleva yhteys luontoon kaihtaa tavanomaista, konkreettiseen painottuvaa visuaalisuutta. Hän liikkuu paljon syvemmällä, vaihtelua ja muutoksia pysyvämmässä, ikuisen jatkuvuuden rytmissä. Sen selittämättömän jäljillä, jota myös filosofit ja mystikot ovat aina tavoitelleet.

Teokset on ripustettu ilmavasti. Selkeä kehystys ja lasipinnat luovat vaikutelman huolitellusta viimeistelystä. Useimmat vedokset ovat tältä vuodelta. Vain kaksi tummaa carborundum-vedosta, Aalto ja Syvä vesi ovat vuodelta 2009. Ne terästävät onnistuneesti näyttelyn herkkävireistä väripalettia.

Veden ja taivaan sävyjä eteerisesti toistava sarja Virta, Vedet ja Sade, vetää vastustamattomasti puoleensa. Erityisesti näissä vedoksissa värikerrostumia täydentävät erilaisten kasvien lehdet. Niiden muodot ja suonistojen rakenteet rikastuttavat teosten monitasoista sisältöä.

Toisenlainen, pelkistetty intensiteetti, kannattelee hopeanhohtoisia vedoksia Kuura, Lehdet ja Vesi. Aivan lähelle maata, sen syliin rentoutumaan, kutsuvat unenomaiset vedokset Heinikossa ja Kesä.

Puita, maan keuhkoja ja pitkäikäisimpiä asukkaita, on kautta taiteen historian kuvattu sekä realistisesti että symbolisesti.

Moilanen on lähestynyt puita samalla tutkivalla intuitiolla kuin muitakin kohteitaan.

Tunnelmaltaan latautunein on Metsä, jossa taivaanrannan hehku näyttää savannityyppistä puustoa uhkaavalta tulipalolta.

Violetti ja kellertävä tasapainoilevat vivahteikkaina vedoksessa Puu II.

Tutkielmassa Saari puu korostaa alkuvoimaansa noustessaan tummana siluettina taivasta vasten.

Soile Seppä