Salaliittoja, rikostoimittajia ja luurankoja

Kirjat

Nimekkäät dekkaristit eivät petä. Lukijat tietävät, mitä odottaa heidän kirjoiltaan, ja myös saavat haluamansa.

Pohjolan Sanomat arvioi tämän syksyn rikos- ja jännityskirjoja sellaisilta tutuilta ja tunnetuilta kirjailijoilta kuten ruotsalaiselta Liza Marklundilta, Suomen kansainvälisimmältä tekijältä Ilkka Remekseltä ja juristikirjailija Taavi Soininvaaralta.

Kattaus on valmis.

Liza Marklund:

Panttivanki. Otava 2011.

Ruotsalainen dekkarikuningatar, joka ei pelkää tarttua vaikeisiin aiheisiinkaan. Naisten kokema väkivalta on Marklundin tavaramerkki.

Iltapäivälehteen palaava Annika Bengtzon ei halua lietsoa sarjamurhaajan herättämää pelkoa. Omassa perheessä aivan riittävästi draamaan hallittavaksi. Afrikassa kaapatun Thomaksen kotijoukot joutuvat salamavalojen räiskeeseen, eikä toimittajan ole helppo siirtyä uhrin omaisen rooliin. Oma ammatti-identiteetti joutuu tiukkaan puntariin, kun puolison henki on vaakalaudalla. Parasta Marklundia sitten Uutispommin.

Ilkka Remes:

Teräsleijona. WSOY 2011.

Salanimellä vuosi vuoden jälkeen ajankohtaisia dekkareita työstävä suomalainen, joka asuu kansainvälisessä ympäristössä Brysselissä.

KRP:n erottama Riku Tanner ei tunnu selviävän kuiville huoltajakiistassaan. Suurvalta janoaa sovitusta Anton-pojan muilutuksesta parin vuoden takaa. Yhden perheen onni on halpa hinta teollisuuden intressien turvaamisessa. Remeksen kirjan intensiteetti on valtava. Kirjan juonikäänteet kulkevat vauhdilla toistensa lomitse. Kirjasta ei voi hellittää otetta. Samaan tahtiin pääsi kirjailijan alku-uran kirja Pedon syleily.

Taavi Soininvaara:

Punainen jättiläinen. Otava 2011.

Kansainvälisiä salaliittoteorioita taidolla punova suomalainen juristi, joka nostattaa lukijan verenpainetta kirjasta toiseen jatkuvilla juonikoukeroilla.

Leo Kara on Soininvaaran päähenkilö jo kolmannessa kirjassa. Kansainvälisissä kuvioissa ristiriitaisia tunteita herättävä YK:n erityisavustaja hakee selitystä oman lapsuutensa traumoihin ja samalla pyrkii auttamaan tyttärensä kaappausta selvittävää Kati Soisaloa. Itä-Euroopan kaaosta häikäilemättömästi hyväksikäyttäneen salaisen Kabinetin valta murenee. Salaliiton lonkerot ulottuvat korkealle Suomen yhteiskunnassa.

Douglas Preston – Lincoln Child:

Tulikivi. Gummerus 2001.

Yhdysvaltainen toimittajataustainen parivaljakko kirjoittaa trillereitä, ja heidän dekkarisarjansa FBI-agentti Pendergastista on kansainvälinen menestys.

Faustin taru miehestä, joka myy sielunsa paholaiselle saadakseen ylimaallisen vallan, väijyy tarinan taustalla. Pendergast hankalan poliisin D’Agostan kanssa rientää ylhäisön ja taidekeräilijöiden linnoihin ja taidemuseoihin etsiessään Pimeyden ruhtinaan tekosiksi luultujen paholaismurhien tekijää. Kauhua, ilmestyskirjan ennustuksia ja joutuisaa taka-ajoromaania sävyttävät dekkarihistorialliset lainaukset lukijan iloksi.

Thomas Enger:

Aavekipu. Otava 2011.

Norjalainen toimittaja sijoittaa kirjansa Osloon. Aavekipu on hänen toinen dekkarinsa, sarjan ensimmäinen, Valekuollut, suomennettiin viime vuonna.

Traumaattinen reportteri Henning Juul hakee epätoivoisesti edelleen syytä kuusivuotiaan poikansa kuolemaan. Jotain selvyyttä tuntuu tulevan, kun murhasta epäilty gangsteri rupeaa antamaan vihjeitä. Mutta toimittajan töistään luistava Henning joutuu yhä pahempaan umpikujaan Oslon iltapäivälehti- ja konnapiireissä. Peruspohjoismaiseen dekkariin voi luottaa, ja Enger kirjoittaa lajityypin mukaisesti vakavan ja synkän kertomuksen.

Kathy Reichs:

Luita ja tuhkaa. WSOY 2011.

Antropologitohtori on oikeuslääketieteen asiantuntija, mikä antaa tukea kalmantuoksuille tarinoille. Kerronta on silti ihastuttavan kepeää ja viihdyttävää.

Tv-sarja Bonesista laajemmin tuttu oikeusantropologi Temperance Brennan törmää nuoren tytön luurankoa tutkiessaan oman lapsuutensa arvoitukseen. Kadonneiden tyttöjen tapaukset nostavat menneet muistot jälleen pintaan. Reichs on niitä kirjailijoita, joiden tarinaan vyyhteytyvät omat kiemuraiset ihmissuhteet. Se tekee Tempestä toki sympaattisen, vaikka ammatillisesti hän on tiukka ja kovapintainen totuudenetsijä.

John Grisham:

Tunnustus. WSOY 2011.

Lakimies ja asianajaja heittäytyi kirjailijaksi, kun hänen romaaninsa Firma nousi kansainväliseksi bestselleriksi. Ja menestys on jatkunut kirjasta toiseen.

Kuolemansairas entinen vankilakundi tulee tunnontuskiin ja tunnustaa papille murhan, josta tuomittu koulun jalkapallotähti odottaa kuolemansellissä viimeistä päiväänsä. Grisham punoo juonen lähtökohdista romaanin, joka selkeästi arvostelee Yhdysvaltain kuolemanrangaistuksen käytäntöjä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia virheratkaisuihin. Hän on tyylikäs kirjoittaja ja osaa avata ihmisen pyrkyryyden pimeän puolen.

Koonneet: Hannu Sarrala,
Sari Pelttari-Heikka