Nyrjähtänyt rock soi eheämmin kuin aikaisemmin

Levyt

Sydän, sydän: Kapseli
(Johanna Kustannus)

Kohta kymmenen vuotta täyttävä Sydän, sydän on jäänyt mysteeriksi niille, jotka eivät ole vaivautuneet tutustumaan bändiin syvällisemmin. Kaikkiaan seitsemän äänitettä julkaissut yhtye on pukenut musiikillista sisältöään milloin minkäkinlaiseen asuun, akustisesta raskaasta rockista minimalistiseen elektroniseen ilmaisuun. Genrerajoja on harpottu, eikä helsinkiläisbändillä ole kahta samanlaista levyä.

Toisaalta, kun yhtyeellä ei ole ollut samanlaista raivopäistä persoonallisuutta kuin vaikka Sielun Veljillä, sen tuotanto on usein tuntunut hassuttelulta, jossa toiminnallisuus ohittaa kappaleiden laadun tärkeysjärjestyksessä.

Kapselilla Sydän, sydän on kuitenkin saavuttanut mukavan selkeän näkemyksen tekemisilleen. Tällä kertaa mitään läpi levyn kuuluvaa musiikillista temaattisuutta ei ole haettu. Kappaleiden tunnelma on eheä, eikä kikkailu nouse missään vaiheessa itseisarvoksi.

Black Magic Six: Brutal Blues (Svart)

Kahden miehen helsinkiläinen rockbändi Black Magic Six on lyhyehköllä urallaan tehnyt jo kolme levyä ja kiertänyt taukoamatta maailmaa keikkaillen aina kaukomaita myöten.

Livetilanteessa yhtyeen eläimellisyys on välittynyt levyjä paremmin. Seisaaltaan rumpuja takova Lew Siffer ja kitarasta sekä laulusta vastaava J-Tan saavat lavalla kahdelleen aikaa meiningin, jota moni runsaammin miehitetty yhtye voi kadehtia.

Levyillä bändi on paksuntanut äänimaailmaansa vierailijoilla, ja Brutal Bluesillakin kuullaan muun muassa naislaulantaa, viulua sekä puhaltimia. Tärkein tekijä albumilla on kuitenkin kappaleiden kekseliäisyys. Black Magic Sixin miekkosilla on taustaa kuolometallista räyhärockiin ja instrumentalistiseen karnevaalimusiikkiin, ja monimuotoiset kyvyt kuuluvat autotallirockista ponnistavista, kaikenlaista kiintoisaa sisältävistä kappaleista.

Silti bändillä on käytössään vain kaksi vaihdetta: pidättely ja täysillä meno. Konserttitilanteessa nämä riittävät kotikuuntelua paremmin.

Metallica: Beyond Magnetic EP (Mercury)

Metallican viimeimmältä omalta levyltä Death Magneticilta jäi yli kappaleita, jotka yhtye lahjoitti ensin fanikerhonsa kuultavaksi, ja nyt yksinomaan nettikaupasta saatavaksi EP-levyksi.

Oireellista kyllä, leimallisesti pienlevyksi kutsutulle äänitteelle kertyy neljän kappaleen muodossa mittaa lähes puoli tuntia. Siis suurin piirtein saman verran kuin bändin debyyttilevylle.

Ja kun varsinainen Death Magnetic -levykin oli joistakin hyvistä ideoista ja basisti Rob Trujillon mukanaan tuomasta tuoreesta otteesta ja muusikkoudesta huolimatta ylipitkä ja tylsähkö kokonaisuus, ei näistä ylijäämistäkään jaksa suuremmin innostua.

Heikki Romppainen