Millainen on Mikko Myllylahden tornionlaaksolaisuus
- Mikko Myllylahti miettii Helsingin Vallilassa sijaitsevassa työhuoneeseen Tornion ja Tornionjoen muistoja.
Kun runokirjan kannessa on kuva kylähullusta nimeltä Kalkkipappi ja alla teksti Väylä, kokoelman maantieteellinen sijainti on selvä.
– En sitä peitäkään, sanoo torniolaislähtöinen runoilija ja elokuvaohjaaja Mikko Myllylahti.
– Nämä ovat väylärunoja. Väyläksi sanotaan nuoruuteni Tornionjokea. Aikaisemmin kirjoitin runoni maisemat kauempaa, Euroopasta ja Amerikasta. Tämä on kotiinpaluu, ja runoni ovat henkilökohtaisempia kuin aikaisemmin.
1830-1885 elänyttä Kalkkipappia, alatorniolaista Pietari Herajärveä, hän kuvaa tietyllä tavalla runoilijaksi, jolla oli hallussaan uskonnon kieli. Hän oli pilkkasaarnaaja, poikkeusyksilö.
– Sen perusteella mitä hänestä tiedetään, tunnistan hänessä en ehkä itseäni vaan torniolaisia kavereitani, hörhöjä ja kaltaisiani taiteesta kiinnostuneita. Sellaisia ihmisiä, joihin etelässä ei törmää.
Väylässä runoilija tekee mutkan asuinpaikastaan Helsingistä pohjoiseen katsomaan, miltä Tornionjokilaaksossa näyttää, mikä on sen sielunmaisema ja ihmiskuva nyt.
– Dramaturgiopintoni antavat taustaa kokoelmalle. Olen pyrkinyt hallittuun, ehjään kokonaisuuteen, joka ei ole laaja. Johdatan lukijaa kädestä ja vien hänet runoon, Tornionjoelle. Tornionjokea ei voi lukea realistisena kuvana vaan se on metafora, kuten yhdessä runossa sanon: Olen kulkenut työpöydälläni pitkän matkan tänään.
Lue lisää lauantain 18.2. Pohjolan Sanomista
