Kuntajytky mullistaisi kuntien valta-asemat
Perussuomalaiset nousi viime kevään vaaleissa maan kolmanneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Timo Soinin joukoista ei kuitenkaan ollut hallituspuolueeksi. Oppositiossa perussuomalaisista ei ensimmäisen puolen vuoden aikana ole ehtinyt piirtyä mitään selkeää puoluekuvaa.
Puolue on ollut otsikoissa aivan muilla asioilla. Muutaman kansanedustajan sopimaton käyttäytyminen tai puheet ovat olleet kesän ja syksyn ajan näkyvintä ja kuuluvinta perussuomalaisuutta.
Puolueen suosioon näillä tapahtumilla ei ole ollut ainakaan kielteistä vaikutusta. Perussuomalaisista tuli pian vaalien jälkeen gallupien kakkospuolue ja piipahtipa puolue jossain kyselyssä jopa ykkösenä kokoomuksen edellä.
Sittemmin perussuomalaisten kannatus näyttää mielipidekyselyissä vakiintuneen kahdenkymmenen prosentin paremmalle puolelle, pari prosenttiyksikköä eduskuntavaalikannatusta korkeammalle.
Tammikuun presidentinvaalit työllistävät nyt puolueiden vaaliorganisaatioita, mutta useimmilla puolueilla odotukset vaalin tuloksen suhteen eivät ole kovin korkealla. Juuri nyt tai ainakin vielä realistisia menestymismahdollisuuksia näyttäisi olevan vain kokoomuksella.
Presidentinvaalien takana, ensi vuoden lokakuussa, odottavat kuntavaalit. Puolueissa niitä pidetään tulevaisuuden kannalta konsanaan tärkeämpinä kuin presidentin valintaa tammikuussa.
Kahdelle perinteiselle kuntapuolueelle, keskustalle ja sosiaalidemokraateille, kuntavaalien merkitys voi olla suorastaan kohtalokas. Eduskuntavaaleissa keskusta jäi täysin perussuomalaisten jyräämäksi. Sdp selvisi vaaleista pahalla säikähdyksellä.
Jos puolueiden kannatusluvut kuntavaaleissa myötäilevät nykyisiä galluptuloksia tai edes kevään eduskuntavaalien lukemia, perussuomalaisista tulee heittämällä keskustaa ja sosiaalidemokraatteja suurempi kuntapuolue. Se tarkoittaisi selkeää valta-asetelmien muutosta lukuisissa kunnissa.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kukaan, ilmeisesti perussuomalaiset itsekään, ei osaa sanoa, millaisia politiikkavaikutuksia puolueen kuntajytky toisi. Esimerkiksi hallituksen kuntauudistuksesta perussuomalaisten selkeäksi kannaksi on muodostunut lähinnä pakkoliitosten jyrkkä vastustaminen.
Lapin yliopiston professori Jari Stenvall esittää tuoreessa Kunta-lehdessä yhden mahdollisen vision perussuomalaisten vaalivoiton seurauksista. Suomalainen kuntapolitiikka toimii konsensusperiaatteella. Se tarkoittaa, että on pystyttävä yhteistyöhön ja ajettava yhdessä asioita. Siitä voi tulla vaikeaa, Stenvall arvioi.
Aika näyttää, mitä tapahtuu. Kuntavaalit on siinäkin mielessä muiden vaalien kaltaiset, että tuloksesta ei voi valittaa.
