Lapin väestökehityksessä näkyy myös optimismia

Reilut 40 vuotta sitten tapahtuneen suuren Ruotsiin muuton jälkeen Lapin väkiluku väheni, mutta kääntyi taas nousuun, kun osa lähteneistä tuli takaisin paluumuuttajina. Sen jälkeen Lapista on lähdetty, mutta tänne on myös tultu. Muuttotappio oli kuitenkin viime vuonna vajaat tuhat henkeä.

Kaikkiaan väkeä Lapin ja muun maan välillä suuntaan tai toiseen oli liikkeellä kymmenkertainen määrä sekä lisäksi läänin sisällä muuttaneet. Viimeisimpien tilastojen valossa Lapin väestökehityksessä näkyy myös optimismia.

Nykymaailmassa ihminen melko harvoin pysyy koko ikäänsä samoilla asuinsijoillaan. Tämä on varsin luonnollista, ja suositeltavaakin elämänkokemuksen kartuttamiseksi.

Varsinkin nuorison elämäntilanteeseen liikkuminen eri paikkakuntien välillä sopii hyvin, erityisesti opiskelun takia. Opiskelijoiden liikkuvuus näkyy myös tilastoissa, sillä Lapista suurin muuttovirta vie Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin, vaikka muuttajissa toki on muitakin kuin opiskelijoita. Muualta Suomesta Lappiin taas muuttaa eniten opiskelupaikkakunnille Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon.

Opiskelupaikoilla on siis varsin suuri merkitys siihen, miten Lapin väkiluku kehittyy. Siksi ei ole yhdentekevää, karsitaanko nyt kohtuuttomasti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja, ja myöhemmin ehkä muiden oppilaitosten opiskelijamäärää.

Ihmiselle on rahallisen elintason lisäksi tärkeää elämisen laatu. Siinä suuri tekijä on mahdollisuudella kulkea ja harrastaa luonnossa. Tällaiselle elämäntavalle Lappi antaa hyvät mahdollisuudet, ja motiivin paluumuuttoon.

Pelkkä luonto ei kuitenkaan voi korvata työtä ja palveluita. Työn kadotessa loppuvat palvelut ja ihmisten on pakko lähteä muualle, viimeisten hautausmaalle.

Työn merkitys muuttoliikkeelle näkyy selvimmin Tunturi-Lapissa, joka jäi plussalle. Siellä matkailu ja yhä kasvava kaivostoiminta mahdollistavat myös kerrannaistyöpaikkojen syntymisen. Myös Ylä-Lapissa samat syyt ovat muuttamassa kehityksen plus-merkkiseksi.

Kemi-Tornion seutukunnassa väestön liike on Lapissa Rovaniemen jälkeen suurinta, mutta kokonaistulos jäi tappiolle. Alueen suurteollisuuden työllistävyyden vähentyessä pitää tilalle löytää muuta toimintaa.

Työpaikat ovat tärkeitä myös väestön rakenteen kannalta. Aktiivisessa iässä olevat työntekijät ovat välttämättömiä, sillä heidän avulla myös syntyvyys pysyy kunnossa.

Vaikka yritykset siirtävät toimintojaan markkinavoimien mukaan, niin väestön keskittyminen etelään ei kuitenkaan ole luonnonlaki. Suuri vaikutus siihen on politiikalla, Lapissa etenkin valtion toimenpiteillä. Jos esimerkiksi koulutusta tai muita yhteiskunnan palveluja perustellaan ainoastaan väestöennusteilla, niin lopputulos on varmasti se, että ennuste toteuttaa itsensä.

Usein on syytä kyseenalaistaa päätösten perustelut, vaikka enemmistödemokratiassa vahvempi on aina se alue, jossa on eniten väkeä. Keskittymiskehitys jatkuukin, ellei päättäjillä riitä ymmärrystä tarkastella asioita laajemmin kuin omien äänestäjiensä näkökulmasta.