Kanervan jutulla on yleisempää merkitystä

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) lahjusoikeudenkäynti alkoi viime maanantaina. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, että Kanerva sai epäilyttäviä etuja yli 50 000 euron arvosta toimiessaan Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana.

Iso osa tästä summasta meni Kanervan näyttävien 60-vuotispäivien järjestelyihin. Syyttäjä epäilee etujen tulleen suuria kauppakeskuksia maakuntaan suunnitelleilta liikemiehiltä.

Kanerva itse kiistää syytteet lahjuksen vastaanottamisesta. Vastaavasti Kanervan kuluja suurilla summilla maksaneet liikemiehet kiistävät syytteet lahjuksen antamisesta.

Etelä-Savon maakuntajohtaja, itsekin aikanaan politiikan liemissä perustellisesti marinoitu Matti Viialainen asettuu lehtihaastattelussa Ilkka Kanervan tueksi. Viialainen sanoo keskiviikon Uutispäivä Demarissa, että hän pitää Kanervan syytettä hämmentävänä.

Viialaisen mukaan maakuntahallituksen puheenjohtaja ei ole avainasemassa silloin, kun maakuntahallitus tekee kaavapäätöksiä. Virkamiehet valmistelevat maakuntaliittojen kaavat, Viialainen sanoo.

Oudon tuntuinen tulkinta periaatteessa minkä tahansa hallituksen puheenjohtajan vastuusta. Kanervan juttu ratkeaa onneksi Helsingin käräjäoikeudessa.

Suomi mitataan vuodesta toiseen niiden maiden joukkoon, joissa korruptiota ja lahjontaa esiintyy vähän. Hallintoon ja oikeuslaitokseen voi luottaa. Kreikan malli ei tässäkään ole meidän mallimme.

Silti on selvää, että niin sanottu hyvä veli -malli toimii ja voi hyvin niin politiikassa kuin taloudessakin. Se on eräänlaista naapuriapua hyväosaisten ja päättäjien keskuudessa. Pienen maan ympyrät, jossa ”kaikki” tuntevat toisensa, on hyvää kasvualustaa ilmiölle.

Lapillakin on tässä kuviossa aivan oma osansa. Esimerkiksi Lapin tuntureiden kelohonkalinnoihin tehdään vuosittain lukemattomia matkoja, joilla politiikan, talouden tai vaikkapa median eliitin ainoana tehtävänä on nauttia oloista ja eväistä. Maksupuolen hoitaa joku muu.

Vähintäänkin välillisesti myös Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynnissä haetaan rajoja tälle maan harmaan alueen tavalle. Helsingin käräjäoikeus pohtii, ovatko yli 50 000 euron juhla- tai vaaliavustukset poliitikolle lain mukaisia.

Syyttäjä ei väitä, että Kanerva olisi käyttänyt asemaansa maakuntahallituksen puheenjohtajana kauppakeskushankkeiden hyväksi. Syyttäjän mielestä riittää, että Kanervalla olisi ollut siihen mahdollisuus.

Mille kannalle käräjäoikeus päätyykin, juttu on omiaan nostamaan myös yleisemmin esille keskustelua politiikan ja vallanpitäjien moraalista.

Viime vuosina on tullut esiin paljon sellaista, muun muassa vaalirahoitukseen liittyvää, joka osoittaa, että kaikki ei ole niin reilassa kuin me uskomme tai meille uskotellaan.