Kikkaillaan, kun se luvallista on
Suuri suomalainen terveysalan yritys Mehiläinen häivyttää verojaan ulkomaan kikkailulla. Liikennefirmat välttävät vero- ja vakuutusseuraamuksia käyttämällä rekkansa kerran kuussa mutkin Tallinnassa.
Ihan heti aluksi on syytä todeta, että nämä toiminnat ovat täysin laillisia. Silti ne ovat puhdasta kikkailua, laeissa ja asetuksissa olevien porsaanreikien hyväksikäyttöä.
Tarjottujen mahdollisuuksien ansiosta firmat välttävät veroja ja maksuja saavuttavat muiden kilpailijoiden tavoittamattomissa olevaa etua.
Suurissa kaupunkipaikoissa toimiva Mehiläinen ei ole ainoa mahdollisuuksiensa hyödyntäjä. Verokikkailu on mahdollista muillekin monikansallisille yrityksille, jotka voivat käyttää konsernilainoja täysimääräisesti hyväkseen.
Mehiläistä on julkisuudessa käytetty esimerkkinä, tosin erinomaisena sellaisena. Mehiläinen tuotti viime vuonna voittoa 40 miljoonaa euroa, mutta maksoi veroja vain 360 000 euroa.
Selitys ei tavallista veronmaksajaa ilahduta. Mehiläinen kuuluu ylikansalliseen Ambea-konserniin, jonka puolestaan omistavat kansainväliset Triton- ja KKR-yhtiöt. Tämä ylikansallinen konsernirakenne mahdollistaa laillisen keinottelun aivan Suomen lakien mukaisesti.
Kyse on rajoittamattomasta korkovähennysoikeudesta. Tätä on mahdollista käyttää hyväksi siten, että suomalaisyritys ”lainaa” rahaa matalan verotuksen maahan merkityltä konsernin osalta. Verojen maksutarve isoistakin voitoista hupenee, kun näistä ”lainoista” maksetut korot saa vähentää täysimääräisesti. Korkotason saa konserni valita.
Omaa etuaan ymmärtämätön Suomi on ainoa EU-maa, joka sallii rajoittamattoman korkovähennysoikeuden eikä saa aikaiseksi tämän vääristymän korjaamista.
Esimerkiksi Ruotsissa vähennysoikeutta kiristettiin pari vuotta sitten ja sitä aiotaan nyt kiristää edelleen. Ruotsissakin kikkailuun herättiin nimenomaan sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan yhteydessä.
Terveysalan yritysten kikkailuun puuttuminen on erityisen aiheellista sen vuoksi, että niiden voitot kasvavat osaksi Kela-korvauksista. Kelan maksamat korvauksethan ovat veronmaksajien rahaa.
Kohtuuton ahneus herätti lopulta myös maan hallituksen. Korkovähennysoikeutta aiotaan rajata pika-aikataululla.
Herättäjäksi tosin tarvittiin jälleen kerran media. Kikkailusta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen.
Ei päivää, ettei pykälien sallimasta kikkailusta synny uutisia. Torstaina Ylen uutiset kertoi kuinka Viroon, Latviaan tai Liettuaan rekisteröidyt kuorma-autot tai rekat välttävät kotimaisille määrätyt velvoitteet.
Jos ajoneuvossa on suomalainen liikennelupa, se saa olla Suomessa 30 päivää ennen kuin ajoneuvo täytyy rekisteröidä Suomeen. Rekisteröinti ja katsastukset maksavat ja sen lisäksi ajoneuvosta täytyy Suomessa maksaa liikennevakuutus.
Sääntö antaa luvan kikkailuun. Lyhyt käynti esimerkiksi Tallinnassa mahdollistaa jälleen tuon 30 päivän kuutamourakoinnin.
Ikävät uutiset häiritsevät päättäjien rauhaa ja pakottavat heidät töihin korjaamaan löperöitä päätöksiään. Ehkä rauhallisemmat ajat ovat edessä, kunhan tiedotusvälineitä kurjistavat toimet pääsevät täydellä tehollaan vaikuttamaan.
