Mahdollista ja tarpeellista

Kuntien tehtävien vähentämistä ryhdytään pohtimaan kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) asettamassa työryhmässä. Työryhmä selvittää, olisiko kuntien tehtäviä mahdollista vähentää tai muuttaa osana kuntauudistusta.

Kuntien ja valtion tehtävänjakoa voidaan Virkkusen mukaan harkita uudelleen, koska kuntauudistuksessa syntyy aiempaa vahvempia kuntia.

Kuntien tehtäviä pohtiva työryhmä tekee kartoituksen nykyisistä tehtävistä ensi vuoden loppuun mennessä. Samalla se tekee ehdotuksen keinoista, joilla kuntien tehtävien kustannuksia ja vaikutuksia arvioidaan.

Työryhmässä on mukana ministeriöiden edustajien lisäksi muutamien kuntien sekä Kuntaliiton edustajia.

Vaikka hallitus ajaa kuntauudistustaan voimalla ja vängällä, on kunnan ja valtion välistä tehtäväjakoa syytä pohtia laajalti. Monien tahojen on aihetta vastata, vaikka ei kysyttäisikään. Varsinkin kun näyttää siltä, ettei hallitus juurikaan halua kuntia kuulla.

Ainakin Kuntaliitosta saatiin tuoreeltaan kommenttia. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää tärkeänä, että työryhmä selvittää, miten kuntien velvoitteita voidaan vähentää.

Samalla pitää Kietäväisen mukaan joustavoittaa kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa, jotta kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan nostaa. Lisäksi pitäisi laajentaa kuntien veropohjaa muun muassa säätämällä kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuus pysyväksi.

Kuntaliitossa katsotaan, että osa pääomaveron tuotosta tulee siirtää kunnille, samoin kuin jäteveron tuotto. Kiinteistöverotusta kaivostoiminnassa tulisi laajentaa ja vakituisten asuntojen tontit tulisi irrottaa yleisestä kiinteistöverosta.

Jos kuntien veropohjaa ei laajenneta, kunnallisverotus uhkaa kiristyä huomattavasti erityisesti niissä kunnissa, joissa asukkaiden tulotaso on alhainen. Näissä kunnissa veroprosentit ovat jo nyt keskimääräistä korkeammat.

Ero alhaisimpien ja korkeimpien veroprosentin kuntien kesken voi nousta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jopa kaksinkertaiseksi, runsaaseen 10 prosenttiyksikköön.

Kuntauudistus näyttää jo nyt etenevän kaavaillulla tavalla. Hallitus hankkii säästöjä teettämällä ikävän työn kunnilla. Jos taloustilanne heikkenee edelleen, uhkana on, että valtionosuuksia kiristetään edelleen. Siinä on ruuvia kerrakseen, jolla kuntaliitoksia saadaan syntymään.

Kunta on kansalaista paljon lähempänä kuin valtio. Kunta huolehtii terveydenhuollosta, sosiaalisesta avusta, kouluista ja päiväkodeista. Jokainen suomalainen on päivittäin tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joista kunta kunnallisen demokratian puitteissa huolehtii.

Päättäjien ohella myös kansalaisten on aihetta miettiä sitä mitkä julkiset palvelut ovat mahdollisia ja mitkä ehdottoman tarpeellisia. Mahdollista olisi mikä tahansa, kunhan rahat vain riittäisivät.

Monesta mahdollisesta asiasta on tullut välttämätön, vaikka aiempina vuosina selvittiin ilmankin. Selvittiin jopa hyvin, kun ei osattu kaikkea vaatia. Kaikki ei ehkä nykyäänkään olisi välttämätöntä, jos kannettaisiin vähän enemmän itse vastuuta.