Raamisopimus antaa mahdollisuuden

Noin kahta miljoonaa palkansaajaa koskeva sopimus parin seuraavan vuoden työehdoista toteutuu. Tämä raamisopimukseksi määritelty sopimus syntyi, koska sen oli pakko syntyä.

Euroopan taloudet elävät vakavien uhkien edessä. Edessä on paha taantuma tai parhaassakin tapauksessa pitkä hyvin hitaan ja kasvun aika. Suomen talous on hyvin riippuvainen viennistä ja sen takkuaminen rokottaa koko kansantaloutta ehkä kovemmin, kuin nyt uskalletaan edes pelätä.

Raamisopimus saatiin riittävän kattavaksi, kun kuljetusalojen järjestöt pääsivät vihdoin maanantaita vasten yöllä sopuun omista sopimuksistaan.

Kuljetusalan sopimusneuvotteluista ei voi tälläkään kertaa antaa korkeita tyylipisteitä. Aikanaan käydyissä - nyt historian romukoppaan heitetyissä - keskitetyissä tuloneuvotteluissa muut alat tekivät sopimuksensa, kun kuljetusalan ammattijärjestö AKT vasta mietti neuvottelupöytään lähtöä.

AKT vastaa satamien ja muun liikenteen työntekijöiden eduista kovalla otteella, otteella johon sillä on mahdollisuus strategisesti keskeisellä alalla. AKT:llä on mahdollisuus pysäyttää koko Suomi.

Kuljetusalan huono neuvotteluilmapiiri ei tietenkään ole yksi työntekijöiden aikaansaannosta. Myös työnantajaleirissä on aihetta peiliin katsomiseen. Tämänkertainenkin vääntö näyttää sen, ettei tulevillakaan kierroksilla ol sen helpompaa.

Oleellista tottakai on se, että kattava sopimus saatiin aikaan. Mukana ovat kaikki merkittävät liitot Rakennusliittoa lukuunottamatta. Rakentajat ilmoittivat heti raamineuvottelujen aluksi jäävänsä sen ulkopuolelle.

EK:n mukaan raamin kattavuus koko työmarkkinakentässä on 94 prosenttia. EK:n jäsenjärjestöistä mukana on 91 prosenttia, palkansaajista 94 prosenttia ja julkisista aloista 100 prosenttia.

Työnantajat korostavat sopimuksen antavan yrityksille ja Suomelle ennakoitavuutta ja vakautta kahden vuoden päähän. Sopimus ehkäisee pelättävissä olleen haitallisen palkkakilpailun ja se on myös kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta kohtuullinen.

Palkansaajien SAK:ssa sopimusta kuvataan historian kattavimmaksi. Kokonaisratkaisun avulla saatiin työntekijöiden mukaan sovittua työelämän kehittämisestä paremmin kuin liittokohtaisilla sopimuksilla.

Sopimusosapuolten yhteistä näkemystä voi koota siihen, että valtiovallan lupaamat toimet olivat keskeisiä sopimuksen syntymisen kannalta.

Hallituksen lupaamat toimenpiteet kohdistuvat kilpailukyvyn ja kotimaisen kysynnän kannalta molempia osapuoli tyydyttävällä tavalla. Niillä tuetaan palkansaajien ostovoimaa sekä edistetään investointeja ja kilpailukykyä.

Raamisopimuksen taustalla on käyty kovaa kauppaa ja tehty tarjouksia, joista ei kannata kieltäytyä. Hallituksessa erityisesti työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on keskeisesti vaikuttanut raamin kestämiseen.

Ihalaisesta tehtiin työministeri tätä tarkoitusta varten. Ja hän onnistui.