Lapin metsä kasvaa hakkuita enemmän
Metsänomistajien virittämä keskustelu eritoten energiapuun käytöstä pohjoisessa Suomessa on nyt paikallaan. Puun kasvun lisääntyminen on suurinta nimenomaan pohjoisessa, mutta hakkuumäärä on vain kolmannes vuotuisesta kasvusta.
Puun käytöstä puhuttaessa on tietysti kaksi osapuolta, joiden näkemykset puun saatavuudesta ja hintatasosta ovat osin ristikkäisiä. Metsän omistajien mukaan puuta on nyt tarjolla, jos vain teollisuudella riittää ostohaluja. Suomalainen metsänomistaja saa käsityksensä mukaan tänä vuonna laadukkaasta kuitupuusta Euroopan huonointa hintaa.
Samanaikaisesti kuituteollisuus maksaa Venäjän tuontipuusta yli puolitoistakertaista hintaa, valittaa puupulaa ja vastustaa energiapuun käytön lisäystä.
Metsänomistajan teollisuudelle esittämät moitteet vastuuttomuudesta voi ymmärtää kansantaloudellisesta näkökulmasta kuten senkin, että toimiakseen terveesti markkinatalous vaatisi aina eettiset säännöt ja poliittisten päättäjien asettamat rajat.
Käytännössä monikansalliseksi muuttunut kemiallinen puunjalostusteollisuus toimii täysin ylikansallisten markkinavoimien mukaisesti. Taantumaa ennakoivat jo puunjalostusteollisuuden yt-neuvottelut, seisokit ja lomautukset.
Yksityismetsänomistajat kokevat joutuvansa raaka-aineen hankinnassa ainoaksi, joka joustaa. Metsähallituksellehan valtio on asettanut tulostavoitteet, jotka pakottavat sen hakkaamaan taantumankin aikana entiseen malliin.
Kun metsä kasvaa suhdanteista välittämättä, niin puulle pitäisi löytyä uusia käyttömuotoja, jotta etenkin energiapuun tuotanto huolehtisi myös metsänhoidollisista tavoitteista. Kun 70 prosenttia energiapuusta tulee harvennushakkuista, niin niiden väheneminen vähentää hiljalleen myös vuotuisen arvokasvun määrää.
Kemin biodieseltehdas on pohjoisen merkittävimpiä hankkeita energiapuun käytön lisäämiselle. Hankkeen toteutuminen vaatii kuitenkin osin EU:n rahoituksen, joka pitäisi ratketa ensi vuoden aikana. Kilpailevia hankkeita sille on toki olemassa Suomessakin, mutta Kemin mahdollisuuksiin on syytä uskoa myös logistisin perustein, vaikka nykyisten puuhamiesten voimin se ei metsänomistajien mielestä toteudu.
Koko uusiutuvan energian pakettia myllättäneen ensi vuonna. Toivottavasti silloin energiapolitiikkaa tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti.
Metsänomistajat pelkäävät, että uusiutuvien energiamuotojen kannustimia karsitaan etenkin energiapuun osalta. Oman mausteensa tähän keskusteluun tuovat EU:n säännökset, jotka ohjaavat myös Suomen valtion päätöksiä.
Ristiriita teollisuuden ja puunmyyjien kesken näkyy myös suhteutumisessa metsäenergian tukiin, joiden teollisuus pelkää nostavan kuitupuun hintaa. Metsänomistajat näkevät kilpailijaksi myös tuulienergian, jonka lisäämistä pohtimaan asetettiin eilen selvitysmies Lauri Tarasti.

