Harvassa ovat hirven jäljet

Harvassa ovat hirvenjäljet kairoissa. Metsästäjät ovat saaneet tänä syksynä pyytää paljolti tyhjää. Monin paikoin hirviä on saatu saaliiksi vain murto-osa siitä, mitä lupamäärä sallisi.

Hirvien määrä ja sitä myötä saalis vaihtelee hyvin voimakkaasti eri alueilla. Vaihtelu on suurta jopa metsästysseurojen eri jahtiporukoiden pientenkin alueiden välillä. Hirvenmetsästäjät hämmästelevätkin erityisesti suurta vaihtelua, mutta yksimielisyys hirvimäärän rajusta laskusta on selvä.

Jahtiaika jatkuu pohjoisinta Lappia lukuunottamatta vuoden loppuun, mutta jo aikaa sitten on ollut selvää, että hirvisaalis voi jäädä tänä vuonna jopa puoleen viime vuodesta.

Hirvikannan pitäminen kaikkien osapuolten hyväksymissä mitoissa on hankalaa, jopa mahdotonta.

Liikenneturvallisuuden suhteen on ilmeisesti eletty hyviä aikoja. Kuluneelta syksyltä on tiedossa hyvin vähän hirvikolareita.

Metsänomistajien kannalta hirvi on suorastaan haittaeläin. Hirvitokka kykenee hetkessä parturoimaan mäntytaimikon tuottamattomaan kuntoon. Taimikot kokevat tuhonsa vähäisenkin hirvimäärän aikana, sillä talvilaitumille ja -laitumilla liikkuvat hirvet napsivat latvukset laajoiltakin alueilta.

Taimikkovahinkoja ei liene mahdollista estää muutoin kuin ampumalla hirvet yhdettömiin. Sellaiseen menettelyyn ei tietenkään ryhdytä. Hirvi on suomalaisen metsästyskulttuurin ydin ja hirvenlihalla on myös suuri taloudellinen merkitys.

Tasapainon etsiminen metsästäjien ja metsänomistajien tarpeiden välillä on tärkeää. Se on vaikeaa, minkä kaikki myös myöntävät.

Hirvikantojen arviointi kaatolupien mitoittamiseksi on niin ikään välttämätöntä. Sekin on vaikeaa, kuten syksyn aikana esitetyistä kommenteista voi päätellä.

Hirvikantojen arviointi on vaikeaa erityisesti pohjoisessa. Isoilla alueilla metsästäjien ja toisaalta viranomaisten tekemät laskennat eroavat huomattavasti toisistaan.

Monilla alueilla Lapissa metsästys on mitoitettu riistanhoitoyhdistysten laskentojen perusteella. Nämä laskennat näyttävät pitävän hyvin kutinsa.

Sen sijaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelmiin luottaneet ovat joutuneet näkemään aivan erilaisen todellisuuden.

Esimerkiksi Tervolan riistanhoitoyhdistys luotti ainoana RKTL:n laskelmiin ja haki 800 lupaa. Kaatoprosentti on saatu ehkä viiteenkymmeneen. Tervolassa on aiemmin luotettu omiin lentolaskentoihin, joiden mukaan nyt olisi varaa noin 500 kaatoon.

RKTL:ssä on herätty kovaan kritiikkiin. Tutkijat lupaavat ensi syksynä ottaa yhdistysten lentolaskennat paremmin huomioon. He myöntävät, että tarvitaan entistä monipuolisempaa tietoa alueen hirvikannasta.

Hyvä niin, sillä metsästäjien luottamus tutkijoihin alkaa olla pian mennyttä, jos muutosta ei tapahdu.

Jotakin myönteistä kehitystä on koettu Ylä-Lapissa. Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa sekä Muoniossa on jahtikausi jaettu kahtia nyt toista syksyä. Aikaisempi aloitus on tuonut hyviä ja laadukkaita saaliita.

Metsästäjät ovat tyytyväisiä, kun heidän mielipiteensä on vihdoin ymmärretty ja otettu todesta.