Menojen kasvuvauhti ylittää tulojen kasvun
Vuosi sitten Kemi-Tornio alueella tehdyssä kuntajakoselvityksessä jyvitettiin alueen kuntien voimavaroja ja uhkakuvia. Selvityksessä esimerkiksi Tervolan kunnan kohtaloksi nähtiin hidas hiipuminen. Keminmaan puolestaan nähtiin saavuttaneen hyvän tuloskuntonsa alimitoitettujen investointien myötä.
Tervolassa on totta se, että kunnan väestö vähenee hitaasti, mutta varmasti. Jäljelle jäävä väestö ikääntyy ja ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa. Palveluista vastaaminen muodostuu kovaksi rasitteeksi kunnan taloudelle.
Keminmaakin on tällä hetkellä taloudeltaan vakaa. Kunnan asukkaista suhteellisesti vahva osuus on työikäistä väkeä ja nuoria ja lapsia on runsaasti.
Molemmissa kunnissa on tehty paljon työtä talouden vakauttamisen hyväksi.
Tervola on ohittanut pahat alijäämävuodet pitkäjänteisellä ja kurinalaisella työllä. Kunta rakentaa palvelujaan lyhyin askelin talouden realiteetit huomioon ottaen. Päättäjien keskinäinen yhteisymmärrys on syvä, mikä mahdollistaa tuon asetetun tavoitteen saavuttamisen.
Keminmaan kunta on noussut kriisikunnasta vahvasti ylijäämäiseksi taloudeksi. Tuloksen saavuttaminen on vaatinut äärettömän kovan talouskuurin, kuurin josta isommat kaupungit voivat vain haaveilla.
Talouskuuri on on Keminmaassakin onnistunut yhteisin ponnistuksin, vaikka poliittinen ilmapiiri kunnassa onkin hyvin riitainen ja syvän epäluulon sävyttämä. Keskinäinen nokittelu jättää kuitenkin varjoonsa yhteiset ponnistelut, vaikka keinojen valinnassa onkin havaittavissa selviä ideologisia painotuseroja.
Nuo kuntajakoselvityksen pahimmat uhkakuvat eivät ainakaan toistaiseksi ole toteutuneet, eivät kummassakaan kunnassa. Uhkakuvat ovat kuitenkin edessä.
Keminmaa piti muutaman vuoden liian hiljaista investointitahtia. Ensi vuonna onkin edessä 4,4 miljoonan euron investoinnit. Niiden rahoittaminen tulee väkisin kalliiksi hyvistä talouspuskureista huolimatta. Talous kiristyy selvästi.
Keminmaa on harvoja Lapin kuntia, joiden rahoitus tulee pääosin verotuloista. Kunnalla menee hyvin niin kauan kuin tulot kasvavat. Nyt kunnan menojen kasvuvauhti ylittää tulojen kasvuvauhdin.
Tervolan tuloista valtionosuuksien osuus on tuntuvasti verotulojen osuutta suurempi. Jos tai kun valtiovalta tulevina aikoina kiristää valtionosuusruuvia hiukankin, keikuttaa se kuntaa turhankin kovasti.
Keminmaassa keskikokoista pienempänä ja Tervolassa pienenä kuntana pienetkin asiat voivat tuoda yllätyksiä taloudenpitoon. Esimerkiksi muutama pitkäaikainen vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitseva potilas tuo muassaan ison laskun.
Kymmenenkin prosentin heitto terveydenhoitomenoissa ei toki ole kunnan - eikä potilaan - vika. Heilahdus näkyy vain kokoluokassa, ei yhteiskunnan kokonaismenoissa.
Kunnallisveroprosentit ovat nousseet tasaisen uuvuttavasti usein vuosien ajan. Tarvittavat palvelut on rahoitettava, eikä tehtävä kysy kunnan kokoa. Eivät kuntien tehtävät mihinkään katoa, vaikka kunnista tehtäisiin kuinka suuria tahansa.
