Narun työntämistä - ainakin toistaiseksi

Muutama vuosi sitten silloiselle pääministerille Matti Vanhaselle (kesk) kirkastui Rukan hangilla, että suomalaiset pitää saadaa tekemään pitempään töitä. Eläkeikä piti nostaman 65 vuoteen.

Muuta valmista ajatuksesta ei tullut kuin iso äläkkä. Vasemmisto-oppositio ja ammattiyhdistysliike naulasivat saappaansa tiukasti kiinni siihen, että saavuettuihin etuihin eläkeikien suhteen ei kosketa.

Ei, vaikka tiedetään, että elinikien jatkuvasti pidentyessä ei enää riitä, että ollaan puolet elinajasta töissä.

Tuolloin ilmaistuissa kannoissa ollaan tiukasti kiinni. Nyt kun sosialidemokraatit ovat hallituksessa, ei kannata odottaa eläkeiän nostamiseen viittaaviakaan lausumia hallituksen suunnalta.

Toki työurien pidentämishaikailuissa on päästy edes puheiden tasolle. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat asettaneet tavoitteeksi eläköitymisiän kohottamisen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

Lukema on onneksi ilahduttavasti noususuunnassa. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä on saatu päälle 60 vuoden, 60,4-vuoteen. Varsinainen eläkeikä on toki 68 vuotta, ja eläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana.

Työnantajien etujärjestölle EK:lle tämän hetkinen tilanne ei riitä. EK jaksaa yrittää narun työntämistä. EK esittää jälleen eläkeiän nostamista ja vaatii osa-aikaeläkkeen ja varhaiseläkkeelle vievän työttömyysputken lopettamista.

EK haluaa nostaa vanhuuseläkeiän alarajan 65 vuoteen osana eläke- ja sosiaalipoliittista kokonaisratkaisua eli niin sanottua sosiaalitupo kakkosta. Myös työttömyysturvaa pitäisi leikata.

EK:n rätinki on selvä: rahat eivät riitä eikä enää selvitä vain työelämää kehittämällä ja työkyvyttömyyseläkekehitystä hillitsemällä, sanoo EK:n johtaja Lasse Laatunen. (HS 12.12)

Uusi sosiaalitupo on työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) ajatus. Ihalainen ei toki itse nostaisi eläkeikää, mutta muuten hän pitää sosiaalitupoa jatkona kolmikannassa sovitulle raamisopimukselle.

EK:lla on asiaansa taloudelliset perustelut, mutta muutoin ääni on Jaakobin ääni ja kädet Eesaun. Puheiden kanssa samaan aikaan isotkin yritykset toimivat maassa tavoitteiden vastaisesti.

Viimeksi maanantaina saatiin tietää, kuinka Outokumpu pistää Torniossa pihalle 187 ihmistä. Heistä nelisenkymmentä prosenttia on eläköityviä tai muihin tehtäviin siirtyviä. Kymmenesosa saa kovat potkut.

Kaikille lienee selvää, että kuudenkympin paikkeilla oleville miehille tai naisille ei ole uusia ottajia. Eläke- tai työttömyysturva takaa heille jonkinlaisen toimeentulon, mutta yhteisiä säästöjä ei synny. Ei synny, ellei heitä jätetä tyystin tyhjän päälle.

Osa-aikaeläkkeellä olemisen tiedetään lisäävän työssäolovuosia. Ainakin kunta-alalla tehdyn kyselyn mukaan näin on.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kuntien työntekijät ovat Kuntien eläkevakuutuksen Kevan tutkimuksen mukaan pysyneet hyvin työelämässä. Kunnissa erityisesti hoiva-alalla on pian pula työvoimasta ja siellä osa-aikaisuus on toiminutkin hyvin.

Esimerkiksi Ruotsissa eläkkeelle jäädään huomattavasti suomalaisia iäkkäämpinä. Ilmeisesti Ruotsissa tehdään paljon enemmän jaksamisen edistämiseksi.