Puoluelehti tuo oman äänensä keskusteluun
Pohjoissuomalainen sanomalehtikirjo menettää taas palan moniarvoisuuttaan, kun sosiaalidemokraattien oululainen Pohjolan Työ lopettaa ilmestymisensä. Lähes 75 vuotta ilmestyneen lehden viimeinen numero ilmestyy ensi tiistaina.
Vasemmistoliiton niin ikään Oulussa ilmestyvä Kansan Tahto muuttuu helmikuussa viikkolehdeksi. Nyt lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa pudotti jo viime kesänä ilmestymiskertansa neljästä kolmeen.
Jokaisen lehden ratkaisun jäljiltä jää osaavia ihmisiä ilman työtä. Oulu on perinteisesti ollut maan monipuolisimpia lehtikaupunkeja. Nyt tästäkin maineesta on taas murennut palanen pois.
Sanomalehtien tilaushinta tulee ensi vuoden alussa arvonlisäveron piiriin. Käytännössä se merkitsee yhdeksän prosentin korotusta tilaushintaan. Hallituksen ja eduskunnan siunaama ratkaisu kiristää lehtiyhtiöitten taloutta. Alalta pelätään menevän vähintään satoja työpaikkoja.
Kokonaismenetykset nousevat satoihin miljooniin, kun lehtialvin tuotoksi lasketaan parhaassa tapauksessa vajaat sata miljoonaa. Taas kerran poliittinen päättäjä ei kyennyt loppuun saakka näkemään ja laskemaan ratkaisunsa vaikutuksia.
Tämä lehtien ja journalismin kannalta kehno päätös ei ole kuitenkaan aiheuttanut Pohjolan Työn, Kansan Tahdon tai Suomenmaan lopetusta tai ilmestymiskertojen vähennystä. Ikävät ratkaisut on tehty lehtien taustalla olevien puolueiden puoluetoimistoissa.
Puoluelehdille jaettu tuki liitettiin muutama vuosi sitten puolueille jaettavaan viestintätukeen. Kun lehtituen korvamerkintä katkesi, puolueet ovat omineet viestintätuen entistä selvemmin omiin tarpeisiinsa. Keskustan rökälemäinen vaalitappio sinetöi Suomenmaan ilmestyskertojen harvennuksen ja potkut puolelle kymmenelle toimittajalle.
Sdp on vahvistanut pää-äänenkannattajansa Uutispäivä Demarin taloutta. Pienet maakuntalehdet, mukana Pohjolan Työ, menettivät tuen kokonaan tai osittain. Oululaislehden tuki loppui kokonaan ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi lopettaminen. Kaikki 15 työntekijää on irtisanottu.
Suomen sanomalehdistön synty ja historia on tiiviisti sidoksissa suomalaisen puoluekentän syntyyn. Käytännössä jokaisen sanomalehden takaa löytyy jokin poliittinen puolue tai aatesuunta.
Viimeisten vuosikymmenten aikana lehtikentän rakenne on muuttunut ja lähes kaikki sanomalehdet ovat irtaantuneet puoluetaustastaan ja muuttuneet sitoutumattomiksi. Voi sanoa, että tänä päivänä ne ovat sitoutuneet ennen muuta ympäröivään maa- ja seutukuntaansa.
Perinteisten puoluelehtien piiri on kutistunut pieneksi, mutta niillä on yhä oma tärkeä sijansa monipuolisen ja -äänisen yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun turvaamisessa.
Lisäksi tuntuu selvältä, että rankka kajoaminen puolueiden lehtiin heijastuu puolueiden muuhunkin toimintaan. Yhä vielä poliittinen liike tarvitsee myös perinteiset välineensä tavoittaakseen väkensä.
