Huono-osaisuutta on yhä liian paljon
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) tämän vuoden kansalaisbarometri ei yllätä. Esiin nousevat tutut ongelmat, jotka olisi ratkaistava kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Huolestuttavaa on se, että vauhdilla heikentyvä taloustilanne ei ainakaan nopeasti paranna mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin.
Suomessa on STKL:n kyselyn mukaan noin 300 000 aikuisen joukko, joka tuntee itsensä ainakin jollain lailla huono-osaiseksi. Pahiten ongelmat kasautuvat työttömille. Heistä jopa yli puolet kokee huono-osaisuutta. Työssäkäyvien osalta vastaava luku on 12 prosenttia.
Tämänkin vuoden barometri vahvistaa työttömyyden nurjat lisäseuraamukset. Työtön tuntee itsensä myös useammin yksinäiseksi kuin työssäkäyvät, opiskelijat tai eläkeläiset. Työ ei todellakaan ole vain toimeentulon turvaaja.
Juuri nyt talouden näkymät ovat heikommat kuin pitkään aikaan. Edessä voi olla taantuma tai suoranainen lama, josta toipuminen uuteen nousuun vie vähintään vuosia.
Suomi ei ole kansalaistensa kannalta paras osaaja kriisin oloissa. Kahdenkymmenen vuoden takaisessa lamassa pelastettiin pankit ja valtiontalous, mutta kansalaiset saivat selvitä omin päin. Läheskään kaikki eivät selvinneet.
Matti Vanhasen kakkoshallitus kehui tekevänsä paljon sosiaalisempaa politiikkaa kuin Vanhasen ykkönen, jossa keskustan pääkumppanina oli Sdp. Nykyinen Jyrki Kataisen hallitus taas kehuu sadan euron perusturvan korotustaan miltei historialliseksi.
Etuuksien yhteensovittamisesta ei ole oikein tarkkaa kuvaa. Jotkut sosiaaliturvan asiantuntijat laskevat, että etuuksien vaikuttaessa toisiinsa saadusta satasesta leikkaantuu pahimmillaan jopa puolet pois.
Kaikki hallitukset tekevät mielestään hyvää politiikkaa, mutta jatkuvasti korkealla pysynyt työttömyys ja lopultakin suhteellisen matalat sosiaaliturvan etuudet ovat tehneet tehtävänsä. Valtaosa kansalaista voi hyvin, mutta liian suuren joukon kokemukset ovat toisenlaiset.
Kansalaisbarometri kertoo, että yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät riitä kunnolla lääkäriin ja omasta terveydestä huolehtimiseen. STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä toistaakin liiton vaatimuksen, että terveyskeskusmaksu on poistettava.
Muutaman kympin maksukin on suuri, kun ei ole muutamaa kymppiä, Särkelä tiivistää. Ei ole hyvinvointiyhteiskunnalle – eikä päättäjille – kunniaksi, että yli puolet täysi-ikäisistä kansalaisista ei enää usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa.
Suomi valmistelee tulevina vuosina todennäköisesti historiansa mittavinta kuntauudistusta. Tavoitteena on turvata kuntalaisten palvelut, mutta suurempien ja voimakkaampien kuntien vastapainoksi maahan syntyy yhä enemmän uusia ”syrjäkyliä”.
Niiden suhteellinen poliittinen voima heikkenee, mutta se ei saa heikentää niiden palveluja. Onko kuntauudistajasta tämän turvaajaksi?
