Ennusteet perustuvat euron kestävyyteen
Nyt sen tunnustaa sosialidemokraattinenkin ministeri. Lama tai ainakin selvä taantuma on edessä, eikä siitä selvitä ilman veronkorotuksia ja menoleikkauksia.
Tosiasiat talouden synkkenevistä näkymistä ovat varmasti olleet myös valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) tiedossa. Vaikeutena on vain ollut niiden vaatimien toimenpiteiden sanominen julkisesti, kun kevään eduskuntavaaleissa tuli luvatuksi ettei leikkauksia tehdä ja veroja koroteta.
Tosiasioiden tunnustaminen on toki viisauden alku, joten ei kai siitä sen enempää.
Urpilainen liittyy kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen arvioon, että uusilta veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta tuskin tullaan välttymään.
Urpilaisen mukaan valtiovarainministeriön ja muiden ennustelaitosten talousennusteet kertovat, että todennäköisyys lisätoimille kasvaa.
– On todennäköistä, että hallituksen perälaudat tulevat vastaan, Urpilainen tunnusti tiistaina.
Hallitusohjelman mukaan valtion menojen sopeuttamistarve on yhteensä 2,5 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2015 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi kuitenkin nyt, että tarve on kasvanut 5 miljardiin euroon heikentyneen taloustilanteen vuoksi.
Tämäkin sopeuttamistarve lähtee oletuksesta, ettei euroalueen velkakriisi kärjisty ja yritykset kriisin hillitsemiseksi johtavat toivottuun tulokseen.
Synkempienkin näkymien esittäjiä riittää. Eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa johtava Kimmo Sasi (kok.) pitää valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin talousennusteita suhteellisen optimistisina.
Talousvaliokuntaa johtava Mauri Pekkarinen (kesk.) on samaa mieltä. Pekkarinen ennakoi, että talouskasvun hiipuminen on kova haaste hallitukselle.
Kova paikka on esimerkiksi se, suostuuko SDP kulutusverojen nostamiseen, minkä puolue on tähän saakka torjunut.
Jos hallitus tavoittelee edelleen valtion velkasuhteen kääntämistä laskuun vuoteen 2015 mennessä, ovat leikkaustarpeet todella suuret.
Ei liene epäilystä sen suhteen, etteikö hallitus ole koko ajan varpaillaan euroalueen ongelmien kärjistymisen suhteen. Vastuullisen hallituksen on oltava valmiina. Tarvittavia toimenpiteitä valmistellaan, mutta niiden oikea mitoitus ja ajoitus on ensiarvoisen tärkeää.
Liian järeät toimet hukuttavat helposti orastavatkin toimet ja liika lepsuus ei tuota tulosta.
Ennusteet julkisen talouden kehityksestä ovat entistäkin synkempiä. Suhdannekatsauksen mukaan alijäämä syvenee ensi vuonna 1,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Arvio on lähes prosenttiyksikön korkeampi kuin vielä syyskuussa.
Julkisen talouden vaaralliset näkymät ovat selviä myös kuntien ensi vuoden talousarvioissa. Tulokehitys on pysähtymässä nollaan, mutta menot kasvavat vääjäämätöntä vauhtia. Seinä on pian edessä.
Tilastokeskuksen tuoreimmat työttömyysluvat antavat aihetta toiveikkuuteen, ellei suostu huomaamaan lukujen taustalla olevaa kehitystä.
Työttömiä oli marraskuussa 166 000, mikä on 20 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste laski 0,9 prosenttiyksiköllä 6,2 prosenttiin.
Suurten ikäluokkien eläköityminen vauhdittaa lukujen pienenemistä, sillä työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä. Hyvinvointivaltion kestävyyttä voidaan arvioida vasta, kun lasketaan yksityisellä sektorilla työskentelevien lukumäärä.
