Keskustalla edessään paljon ratkaiseva vuosi

Presidentinvaalit ja Euroopan velkakriisi hallitsevat politiikan uutisointia. Yksittäisiin puolueisiin ja niiden murheisiin ei yleinen mielenkiinto kanna. Puolueiden sisäinen elämä ei sen sijaan hiljene koskaan.

Monessa puolueessa valmistaudutaan jo täyttä päätä ensi kesän puoluekokoukseen ja joka ainoan puolueen kalenteriin on piirretty iso huutomerkki ensi lokakuun kohdalle. Silloin järjestetään kunnallisvaalit.

Ehkä kaikkein eniten kesäkuun puoluekokous ja lokakuun kuntavaalit nostattavat verenpainetta keskustassa. Jos puolueen kannatuslukemat ovat vielä kuntavaalien alla nykyisellä, noin viidentoista prosentin tasolla, kuntakenttä kokee melkoisen mullistuksen.

Keskustan vahva tai ylivahva asema murentuisi lukuisissa kunnissa. Jos vielä kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) onnistuu aikeessaan luoda suurkuntien Suomi, keskustan ote ohenee jatkossa entisestään. Nyrkkisääntö kuuluu, että mitä vähemmän maassa on kuntia, sitä vähäisemmäksi käy keskustan poliittinen voima.

Politiikan valta- ja vaikuttaja-asemien näkökulmasta Mari Kiviniemen kausi keskustan puheenjohtajana ei ole varsinainen menestystarina. Matti Vanhaselta peritty vuoden pääministeriys keskustan kahdeksan vuoden valtakauden lopuksi päättyi musertavaan vaalitappioon.

Normaalisti putoaminen hallituksesta on antanut keskustalle automaattisesti johtavan oppositiopuolueen aseman. Nyt ainakin muodollisesti tämäkin rooli meni sivu suun, kun perussuomalaiset sai keskustaa suuremman eduskuntaryhmän.

Keskustassa sinällään osataan ja hallitaan politiikka monta kertaa paremmin kuin kokemattomassa ja hajanaisessa perussuomalaisten ryhmässä. Keskustan ongelmana onkin uskottavuus. Hallituksen arvostelu on hankalaa, kun vain hetki sitten tehtiin aivan saumatonta yhteistyötä nykyisen päähallituspuolueen kanssa.

Keskusta voi oikeastaan kiittää demareita. Ellei Jutta Urpilainen olisi ryhtynyt hölmöilemään Kreikan vakuuksista, keskustan käsiin ei olisi jäänyt juuri mitään aseita, joilla se olisi voinut edes yrittää erottautua hallituksen linjasta.

Mtv3:n uutiset on kysynyt keskustan piirihallitusten jäseniltä Kiviniemen jatkomahdollisuuksista puheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Kiviniemeä kannatti kolmannes, 36 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 60 prosenttia piirihallitusten vajaasta 400 jäsenestä.

Nykyinen varapuheenjohtaja Tuomo Puumala sai 14 prosentin ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen 10 prosentin kannatuksen. Europarlamentaarikko Riikka Manner tulee heti Pekkarisen perässä yhdeksän prosentin kannatuksellaan.

Kolmikosta lienee Puumalalla tällä hetkellä vahvimmat edellytykset haastaa Kiviniemi. Pekkarinen täyttää ensi vuonna 65 vuotta. Vaikea on kuvitella Pekkarista enää edes ehdokkaaksi puheenjohtajakisaan.

Politiikkaan kuuluvat myös paradoksit. Paavo Väyrynen on löytänyt paljon myös arvosteltavaa keskustan viime vuosien politiikasta. Silti yksittäisistä keskustapoliitikoista juuri Väyrynen voi eniten vahvistaa Mari Kiviniemen jatkotoiveita ensi kesän puoluekokouksessa.

Hyvä tulos presidentinvaalissa – sellainen olisi jo paikka toisella kierroksella – vahvistaisi myös keskustan asemia. Ja mitä parempia galluplukuja keskustalle keväällä ja alkukesästä mitataan, sitä levollisemmalla mielellä Kiviniemi voi lähteä Rovaniemen puoluekokoukseen.