Työmatkavähennys tärkeää Lapissa
Voi olla, että on tärkeää suitsia yksityisautoilua, jotta maailman ilmasto pelastuu. Ilmaston pelastaminen on yksi perustelu, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto kehottaa harkitsemaan auton käytön veroetuja.
Toinen tärkeä asia lienee se, että vähennyksiä karsimalla saadaan lisää verotuloja, tuloja joista valtiolla ja kunnilla on kova uupelo.
Oman auton käytöstä työ- ja työmatkaliikenteessä myönnetyillä verovähennyksillä on iso merkitys koko maassa, mutta varsinkin pitkien matkojen haja-asutusalueilla.
On varmasti iso ero sillä työmatka-autoillaanko Espoosta Helsinkiin tai Tervolasta Tornioon. Ero syntyy julkisen liikenteen tarjonnan suhteen. Espoosta pääsee Helsinkiin helposti bussilla tai junalla, mutta Mattisenperältä ei terästyöläinen onnikalla kovin sujuvasti Röyttään vuorotöihin matkusta.
Nämä esimerkit eroavat toisistaan suuresti ja niiden väliin jää valtava määrä muita yksittäisiä ihmisiä koskevia tapauksia. On vaikea tehdä ison ihmismäärän sisällä jakoa kuka saa vähentää matkakustannukset ja kuka ei.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kuitenkin yrittää. Idearikkaaksi tunnettu ministeri kaavailee mallia, jossa omalla autolla tehtyjen työajojen kilometrikorvauksia voitaisiin karsia siellä missä julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät.
Työmatkakulujen verovähennysoikeus on sitä merkittävämpi oikeus mitä kauempana suurista keskuksista ollaan. Lapissa vähennysten vaikutus kuntien tuloihin on yli kymmenen miljoonaa euroa.
Vähennys kannustaa ihmisiä liikkumaan työn perässä pitempiäkin matkoja. Liikkuminen vaatii olemattomien julkisten liikenneyhteyksien takia omaa autoa.
Kuntauudistuksen kartoissakin näkyy kuinka suuret Lapin työssäkäyntialueet ovat.
Vaikka pohjoisessa on selvää, ettei työmatkavähennyksiin voi puuttua puuttumatta samalla ihmisten kykyyn ja haluun käydä töissä, on hallituksen ohjelmassa viittauksia oikeuteen puuttumiseen.
Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -ohjelmassa tavoitellaan työmatkajärjestelmän kehittämistä joukkoliikennettä suosivaan suuntaan. Tätä on järkevää tavoitella siellä missä joukkoliikennettä on.
Haja-asutusalueiden ihmisten jättäminen täysin oman lompsan varaan ei ole järkevää.
Suomessa alkaa olla aivan yleinen trendi päätöksenteossa, että ihmisiä patistellaan suuriin keskuksiin paitsi työskentelemään myös asumaan. Muutama talousviisas on jo esittänyt ajatuksia, että maalla saa asua mutta omalla vastuulla. Palveluja ei pitäisi enää turvata niille, jotka omasta halustaan sinnittelevät korpikylissä.
Pahimmissa peloissa nähdään kehityksen vievän siihen, että perustuslain turvaamaa vapaata asumisoikeutta ryhdytään rajoittamaan. Sellaiseen ei tietenkään ukaasein ryhdytä, mutta taloudellisten edellytysten rajaaminen johtaa samaan lopputulokseen.
