Euron vastaisuus ei ole enemmistön asia

Varmastikin lienee niin, että joissakin valtiovarainministeriön virkahuoneissa mietitään pää punaisena ja hallituksen tieten ja tahtoen, mitä tehdä jos euroa ei rahana enää olisikaan. Sellainen tilanne voi tulla, mutta ei suomalaisten päättäjien toimien seurauksena, vaan niistä huolimatta.

Suomi kamppailee muiden euromaiden kanssa yhteisvaluutan säilymisen puolesta. Siitä ei ole epäselvyyttä, mutta varasuunnitelmaa on pakko valmistella.

Mikäli kansalaisilta kysytään, niin näin pitää tehdä. Eurosta pidetään kiinni, koska yhteisvaluutan säilyminen on suomalaistenkin kannalta parempi vaihtoehto, kuin markkaan - tai kruunuun - siirtyminen.

Koko kuluneen vuoden ajan meteli euron ympärillä on ollut kova, eikä loppua ole näkyvissä. Voisi jopa luulla suomalaisten haikailevan markan perään.

Toisin kuitenkin on. Helsingin Sanomien (27.12.) mielipidemittauksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista pitäisi maan EU:n jäsenenä ja euromaana. Merkittävää on, että kaikesta kuohunnasta huolimatta EU:n ja euron kannatus ei ole muuttunut juuri mitenkään.

Viime tammikuussa unionin ja euron kannattajia oli 66 prosenttia. Syyskuussa lukema laski 64:ään ja on pysynyt loppuvuoden samana.

Mielipidetiedustelun luvuista selviää myös, että vain 12 prosenttia vastanneista haluaisi Suomen irti sekä unionista että eurosta. 16 prosenttia pysyisi EU:ssa, mutta ottaisi markan takaisin.

Kyselyyn vastanneista yhteensä 28 prosenttia vastanneista haluaisi siis palata markka-aikaan.

Kaikesta eurokohusta huolimatta kyselystä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että enemmistö kansalaisista jaa äänekkäimpien mielipiteitä. Äänekäs vähemmistö ei siis ole enemmistö, vaikka siltä kuulostaisikin.

Kova meteli on tuntunut niin laaja kannatusta nauttivalta, että hallituksenkin linjassa on siitä nähtävissä merkkejä. Hallituksessa onkin näkynyt merkkejä linjasta, jota sosialidemokraatit vetivät vaaleissa perussuomalaisia pelätessään.

Ehkä tähän ei ole ollutkaan tarvetta. Sosialidemokraateista 71 prosenttia pitäisi Suomen niin EU:ssa kuin eurossa.

Kokoomuksen suhteen euron kannatuksessa ei ole mitään yllättävää. Peräti 86 prosenttia kokoomuslaisista kannattaa EU:ta ja euroa. Vihreillä lukema on 78 ja vasemmistoliitollakin 64 prosenttia.

Jopa keskustassa enemmistö, 56 prosenttia, pitäisi Suomen mukana EU:ssa ja eurossa.

Kaiken vastustajina ja vanhan kaipaajina kunnostautuneet perussuomalaiset ovat oma lukunsa. Heistä vain joka kolmas on myönteistä mieltä. On katsojan silmässä, onko luku iso vai pieni, mutta ainakin se tulee todistetuksi, ettei kaikkeen raivokkaan tyytymättömien osuus sittenkään ole pelätyn suuruinen.

Lienee siis liian helppo vastaus, että EU-vastaisuus olisi se voima, joka siivitti perussuomalaiset viime kevään eduskuntavaaleissa jytkyyn. Tyytymättömyys on jotakin laaja-alaisempaa, eikä sen sisältöä ole vielä opittu ymmärtämään.