Edessä on suurten muutosten vuosi

Päättynyt vuosi oli Suomessa ja Euroopassa vaikea, eikä alkaneesta vuodesta ole tulossa yhtään helpompi. Päinvastoin talouden näkymien yllä on suuri epävarmuus.

Parhaassa tapauksessa tulevasta selvitään nippa nappa kuivin jaloin. Jos taas kaikki käy vaikeimman kautta, pudotuksen rajuutta ei pysty edes arvioimaan. Harvoin on ihan lähitulevaisuuskaan ollut niin usvainen kuin nyt.

Meillä Suomessa näkymää eteenpäin ei varjosta vain talous. Suomessa on tänä vuonna ainakin kolme merkittävää tapahtumaa, joilla on vaikutuksensa Suomen tulevaisuudelle.

Ensimmäinen on jo vajaan kolmen viikon päästä, kun presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään. Kuka lopulta maan seuraavaksi presidentiksi valitaankaan, yksittäisten kansalaisten arkeen sillä ei ole suurta vaikutusta.

Mutta pitemmän päälle ja ainakin välillisesti myös Tarja Halosen seuraaja jättää jonkinlaisen jäljen Suomeen ja Suomi-kuvaan. Halonenkin on niin tehnyt, vaikka kuva tarkentuu ja täsmentyy vasta ajan myötä.

Paljon konkreettisemmin suomalaisten arkeen vaikuttaa Jyrki Kataisen (kok) hallituksen käynnistämä kuntauudistus. Kuntaministeri Henna Virkkuselta (kok) odotetaan ensimmäisiä karttakuvia uudesta kuntajaosta jo alkukeväästä.

Lapissa uusia kuntarajoja piirrellään todennäköisesti vain Meri-Lapin alueella. Epäilemättä pienellä, tiiviillä alueella ei tarvitakaan puolenkymmentä kuntaa. Muualla Lapissa kuntakeskusten etäisyydet ovat niin suuret, että ne kavahduttavat jo Helsingissäkin.

Hallitus markkinoi uudistustaan kuin teknisenä remonttina, jossa ”hevoskärryajan” kuntarakenne lavennetaan vastaamaan tämän ajan palvelu-, työssäkäynti- ja asiointitarpeita. Ne ovatkin tärkeitä, mutta uudistukseen liittyy myös paljon, paljon muuta.

Vaikka sellaisille määreille kuin kotiseutu- tai kotikuntaidentiteetti – vaikka ne ovatkin totta – ei annettaisi mitään merkitystä, tuleviin suurkuntiin liittyy vakavia pulmia. Yksi vaikeimmista on kuntalaisten tasavertaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

Kuntavaalit ovat jo nyt eurovaalien jälkeen vähiten äänestäjiä kiinnostava vaali. Kuntauudistajan vastuulla on luoda mallit, joilla myös reuna-alueet pidetään elävänä osana uutta suurkuntaa. Uuden uljaan kunnan jokaisella asukkaalla pitää olla yhtäläiset edellytykset palveluihin, kulttuuriin ja harrastuksiin.

Lokakuun kuntavaaleista voi tulla vuoden kolmas iso tapahtuma, ja mahdollisesti myös jonkinlainen käänne. Kahden mahtavimman kuntapuolueen, keskustan ja Sdp:n, kannatus gallupkyselyissä on historiallisen matalalla.

Jos puolueet menevät nykyisillä lukemillaan vaaleihin ja perussuomalaiset yltävät lähellekään kevään eduskuntavaalien tulosta, jo yksin nämä vaihdokset tuovat suuren muutoksen kuntakentän päätöksentekoon.

Todennäköisesti myös – eduskunnan ensimmäisen puolivuotiskauden kokemusten perusteella – monen kunnan vakaat ja vakiintuneet politiikkakäytännöt muuttuvat. Päättäjien pöytiin tulee uutta tyyliä ja tapaa.