Meri-Lapin vuosi ei ollut menestystarina

Juuri päättynyttä vuotta ei voi viedä historiaan Meri-Lapin menestystarinana. Vuosi 2011 oli alueelle, alueen kunnille ja sitä kautta myös alueen asukkaille takaiskujen ja pettymysten värittämä vuosi.

Osa vastoinkäymistä oli itse aiheutettuja, jotkut alueelle kielteiset ratkaisut tehtiin muualla. Yhtä kaikki: menestykseksi Meri-Lapin mennyt vuosi saadaan vain sulkemalla silmät ja rakentamalla vuoden 2011 katsaus juhlapuheen logiikalla.

Viime vuosi sai huonon suunnan heti tammikuussa, kun alueen kunnat Kemiä lukuunottamatta hylkäsivät kuntajakoselvittäjä Timo Säkkisen esityksen uuden kunnan muodostamiseksi Kemi-Tornion alueelle.

Esitys oli Säkkisen, mutta se pohjasi hänen johdollaan tehtyyn erittäin perusteelliseen selvitykseen uuden kunnan perustamisen vaikutuksista. Mukana taustatyössä olivat lukuisat alueen kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt.

Asiaperusteet myönteiselle päätökselle olivat olemassa, mutta poliittinen valmius ja rohkeus puuttui. Moni alueen poliittinen päättäjä on ratkaisun jälkeen hurskastellut kuntien entistä tiiviimmän yhteistyön tärkeydellä.

Kuntaliitoksiakaan – joskus tulevaisuudessa – ei näissä visioissa ole suljettu pois. Voi olla, että kuntaministeri Henna Virkkuselta (kok) tulee oma liitosmalli jo lähikuukausina. Muualla piirretyt kuntarajat eivät tietenkään ole lähtökohtaisesti se paras mahdollinen toimintamalli.

Kemi-Tornion alueella on perinteisesti ollut valtakunnallisestikin vahva asema poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Alueelta on ollut kansanedustajia vuosikymmenestä toiseen, eikä ministerilista jää sen ohuemmaksi.

Vuodesta 1975 lähtien vain vaalikaudella 1987-91 Meri-Lapista ei ole ollut edustajaa maan hallituksissa. Ketjuun kuuluvat Paavo Väyrynen, Maija Rask, Jari Vilén ja Hannes Manninen.

Viime huhtikuun eduskuntavaaleissa Meri-Lapista ei valittu ainoatakaan kansanedustajaa. On todennäköistä, että alueen edunvalvonta ja yhteydet valtakunnalliseen päätöksentekoon eivät ole enää yhtä vahvat kuin aikaisemmin.

Näitä vaikutusmahdollisuuksia punnitaan jo aivan pian, kun opetusministeriö ratkaisee Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkaustason. Ennusmerkit eivät lupaa kovin hyvää.

Iso takaisku Kemi-Tornion alueelle oli Fennovoiman syksyllä tekemä päätös sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Ratkaisun kitkeryyttä lisäsi se, että Meri-Lapissa Simoa pidettiin jo ennakkoon kisan ”varmana” voittajana.

Ydinvoimala olisi ollut taloudellinen jättipotti, jonka varaan alueella olisi voitu laskea paljon. Tilalle on löydettävä muita, pienempiä ratkaisuja. Sinällään Meri-Lapin alueella on hyvät edellytykset menestyä.

Suuri apu tulevalle olisi kuntien parempi ja avoimempi yhteistyö. Se olisi jo pienin ponnistuksen nostettavissa nykytasostaan. Mitä kaikkea sitten olisikaan luvassa suurin ponnistuksin?