Kuntia ja kuntalaisia uhkaa kahtiajako
Vielä muutama viikko saadaan elää hiljaiseloa ennen kuin kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tuo julkisuuteen uudet kuntakartat. Kun presidentinvaalikiireet on ohitettu, saataneen ilmeisesti arvioitavaksi hieman pelättyä lievemmät esitykset.
Puheilla työssäkäynti- ja asiointialueisiin perustuvista uusista kuntarajoista on herätetty maaseudulla ja suurten kaupunkien ympäristössä suoranaista kauhua kuntamäärän vähentämisestä jopa sataan. Kun pelottelua vedetään hieman takaisin, uskotaan sen sitten menevän helpommin läpi.
Hallitus on kokoomus etunenässä sitoutunut tiiviisti kuntauudistuksensa läpiajamiseen. Hanketta ajetaankin sitten voimalla läpi.
On odotettavissa voimakas mielikuvakampanja, jolla pyritään hankkimaan uudistukselle kannatusta sieltä, missä suurin osa kansasta asuu. Ensi syksyn kuntavaaleihin mennessä kansaa on valistettu sillä, että vain suurkunnat pelastavat maan.
Kampanjaan kuuluu maaseudun pienten kuntien ja suurten kaupunkien ympäryskuntien leimaaminen siivellä eläjiksi. Jatkuvat puheet esimerkiksi verotulojen tasauksen turmiollisuudesta saavat vielä uutta vauhtia.
Kovin kuulumattomiksi voivat jäädä sellaiset puheet, joilla perätään parhaita käytäntöjä kuntien palvelujen tuottamiseen. Nämä parhaat ja edullisimmat tavat löytyvät usein pienemmistä kunnista, harvoin suurista.
Onnistuessaan hallitus jakaa kunnat ja kansalaiset menestyjiin ja häviäjiin. Kaukana ei pian ole se saksalainen ajatus, että maalla saa asua, mutta sinne on turha odottaa kaupunkitasoisia palveluja.
Kuntauudistusta valmistellaan virkamiestyöryhmässä, joka koostuu toki alan parhaista ammattilaisista. Työtä tekevät hallintotieteiden tohtorit ovat saaneet oppia muun muassa Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynäseltä.
Ryynänen ei ole lainkaan työryhmän kehittelemän yhtenäiskuntamallin kannalla. Hän tyrmää hallituksen hankkeen katastrofina.
Ryynäsen mukaan suuriin kaupunkeihin nojaavan peruskuntamalli romuttaa lähidemokratian, merkitsee kehyskuntien saneerausta ja syrjäseutujen autioittamista.
Usko keskittämisen autuaalliseen vaikutukseen ei ole perusteltua. Tähänkään mennessä yksikään tutkimus ei ole todistanut isojen kuntayksiköiden tuovan säästöä palvelujen tuottamiseen. Uskoteltu säästö voi syntyä vain palvelujen keskittämisen ja varsinkin karsimisen kautta. Se taas ei voi olla kansalaisten tasavertaista kohtelua.
Demokratiasta lienee aihetta olla kaikkein eniten huolissaan. Kuntien tuottamat palvelut ovat niitä, jotka ovat lähimpänä kansalaisia. Näistä palveluista päättämisen taasen pitää olla lähellä kansalaisia.
Suurkuntien kannattajat ovat puhuneet kunnanosavaltuustojen puolesta. Sellaisten lausunnonantoelinten vaikutusvaltaan ei kai kukaan usko. Lumevalta on lumevaltaa, sillä todellinen vallankäyttö edellyttää verotusoikeutta.
Mitä hyötyä kuntien liittämisestä on meille veronmaksajille? Verokertymä lisääntyy mutta
niin lisääntyy myös verorahoilla elätettävien määrä.
Virkamiehillä on valtiolla ja kunnilla 5 vuoden irtisanomissuoja ja kun päättäjinä on virkamies-
poliitikko niin se tarkottaa että ikuisuussuoja.
Tornio ja Kemi hyvänä esimerkkinä ja meininki
on Kreikan meininki. Ihmetellään ettei tuhat-
määräisellä tokalla osata hoitaa edes perusasioita.
Voi kuvaavasti sanoa, että vanhukset vankilaan ja
konnat vanhainkotiin niin olis hoitosuhde oikealla
tolalla.
Ilmoita asiaton kommentti