Keskittynyt kauppa on niskan päällä

Päivittäistavaroiden kauppa on Suomessa poikkeuksellisen keskittynyttä. Markkinoita hallitsevat S-ryhmä ja Kesko, joilla oli toissa vuonna yhteensä noin 80 prosentin markkinaosuus.

Keskittymisen seurauksena kaupan aseman nähdään olevan erittäin vahva tavarantoimittajiin, jalostajiin ja tuottajiin nähden. Kaupan vahvan aseman nähdään myös EU-maissa tehdyn selvityksen mukaan yleensä nostavan ruoan hintaa.

Kilpailuvirasto julkisti tiistaina hartaasti odotetun selvityksen, joka todistaa epäilyt kaupan voimasta tavarantoimittajiinsa nähden. Virasto osoitti selvityksessään, että päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa monin kyseenalaisin keinoin.

Peli ei ole täysin reilua, mutta laitttomuuksia kuten kartelleja ei selvityksessä löydetty.

Vahva kauppa siis nappaa yhä isomman siivun kuluttajan ruokalaskusta. Kaupan menettelytapoja ei viraston mukaan aina voi pitää terveen kilpailun mukaisina.

Kilpailuviraston mukaan alan käytäntöjä koskeville jatkotoimille on aihetta. Ainakin kaupan perimiin markkinointimaksuihin saatetaan puuttua. Kolmannes elintarviketeollisuuden edustajista katsoo, ettei näille maksuille saa mitään muuta vastiketta kuin sen, että tuote ylipäänsä pääsee kaupan hyllylle.

Menettely voi nostaa hintoja, sillä tavarantoimittajat siirtävät markkinointikulut hintoihin. Kaupan edustajat puolustavat yleismaailmallista käytäntöä ja sanovat vähentävänsä maksut hinnoista.

Kuluttajaviraston mukaan on kyseenalaista, onko vastikkeettoman markkinarahan periminen terve kauppatapa.

Moitittavaksi tavaksi nähdään myös takaisinostovelvoite. Kaupan katsotaan vaativan tavarantoimittajia ostamaan takaisin ne tuotteet, jotka eivät mene kaupaksi. Kaupan järjestöistä kiistetään, että tapa olisi mitenkään yleinen.

Kaupan mukaan se, että kauppa pitää tiukasti itsellään päätösvallan valikoiman hallinnassa, ei ole pelkästään ongelma. Kuluttaja hyötyy, kun tarjolla on sitä mitä halutaan.

Kaupan edustaja Päivittäistavarakaupan yhdistys edistäisi alan kilpailua sääntelyä purkamalla. Kaupan rakentamiseen ja alkoholin vähittäismyyntiin liittyvät rajoitukset ovat keskeisiä sääntelyn pullonkauloja.

Ruuan alkulähteen eli maataloustuottajien MTK puolestaan haluaa, että löydetyt kyseenalaiset käytännöt kaupan ja teollisuuden välillä pitää poistaa pikaisesti. MTK katsoo vahvan päivittäistavarakaupan ostajavoiman heikentävän teollisuuden ja maataloustuottajan asemaa. Ilmiö vääristää kilpailua ja siitä kärsii myös kuluttaja.

MTK esittää harkittavaksi Englannin esimerkin mukaista kauppa-asiamiestä, joka puuttuu epäreiluihin sopimusehtoihin teollisuuden ja kaupan välillä. Elintarvikeketjun hinnoitteluun pitää myös saada läpinäkyvyyttä. Se olisi koko elintarvikeketjun etu, myös kuluttajan.

Kuluttaja-asioista vastaavan työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan on tarpeen selvittää, onko tarvetta lainsäädännön muutoksiin vai riittääkö ratkaisuksi alan itsesääntely.

Ihalainen kehotti aiheellisesti Kilpailuvirastoa penkomaan seuraavaksi myös alkutuotannon suhteet teollisuuteen ja kauppaan, jotta koko elintarvikeketjun toiminnasta saadaan kattava kuva.