Keskittämisellä etsitään laatua

Kemi-Tornio alueen kunnissa ehdittiin pitkään tottua oman pitäjän ambulanssiyrittäjän palveluihin. Palveluja pidettiin laadukkaina, turvallisina ja ennen kaikkea läheisinä.

Muutoksen tuulet ovat kuitenkin tuoneet moniin kuntiin uudet ambulanssit ja ensihoidosta vastaavat tekijät. Ensi vuoden alusta myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on uusi malli.

Uuden terveydenhoitolain myötä ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Lain tärkein tavoite on, että palvelutaso on kaikkialla samanlainen. Tavoite on tottakai kannatettava ja sen järjestäjät tekevät kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi.

Ensihoidonkin järjestämisessä tärkein on asiakas. Ihmisten tulee voida luottaa saavansa laadukkaan palvelun asuinkunnasta riippumatta. Jokainen toki tietää, että apu on syrjäkylillä kauempana, kuin maalikylissä. On ollut tähänkin asti ja on tulevaisuudessakin.

Mutta se ei tulevaisuudessakaan saa olla kauempana kuin nykyään. Kyse ei niinkään ole kilometreistä kuin ajasta. Tehokasta ensihoitoa on kyettävä tarjoamaan heti paikalla, ei kuljetusmatkan jälkeen.

Uudesta ensihoidon järjestämisestä tiedetään varmuudella vain se, että se tulee aiempaa kalliimmaksi. Maksajia ovat kunnat, siis veronmaksajat. Euro on kunnissa muutoinkin tiukassa, joten huoli on ymmärrettävä.

Länsi-Pohjan alueella hintavampi ensihoito tietää kuitenkin laadukkaampaa ensihoitoa. Jos kuntiin halutaan yhtenäinen hoitotaso, tarkoittaa se Kemin ja Tornion tason ulottamista muihinkin kuntiin. Lienee selvää, etteivät nämä kaupungit suostu palvelutason laskuun, vaikka pienemmät kumppanit niin saattaisivatkin toivoa.

Ensihoidon uutta järjestelyä valmistelevat vastuuvirkamiehet ja -lääkärit pitävät tärkeänä monia parannuksia, joita voidaan saavuttaa. Toiminnan ohjausta, seurantaa ja valvontaa on mahdollista tehostaa, operatiivista johtamista parantaa ja joustavoittaa hoitolaitossiirtoja.

Kaikki nämä parannukset palvelevat asukkaita.

Keskittämisen myötä on myös uhkatekijöitä, jotka ovat suurista yksiköistä jo aiemmin tuttuja. Edellä mainitut tavoitteet eivät aina toteudutaan niin sutjakkaasti kuin tavoitellaan.

On realismia myöntää, että lain vaatiman ensihoidon järjestämisen kustannukset nousevat tuntuvasti.

Kuntien maksamien kustannusten merkittävä nousu tuli tutuksi, kun palo- ja pelastustoimi koottiin maakunnallisesti.

Maakunnallisen pelastustoimen resurssien jako on myös herättänyt tyytymättömyyttä. Esimerkiksi Kemissä on huolestuttu suuresti, kun vakansseja uhkaa vähentyminen, vaikka kaupungin alueella on runsaasti erikoisosaamista vaativia suuria teollisuuslaitoksia.

Keskittäminen on vaikuttanut paikoin myös vapaaehtoisten palokuntien toimintaan. Perinteikkään Kemin VPK:n hyvin harjoitelleet palomiehet jäävät heidän oman arvionsa mukaan turhan usein hälyttämättä tehtäviin, joihin apuvoimia haetaan naapurikaupungista.

Niin ensihoidossa kuin muutenkin pelastustoimessa on hyvä muistaa paikallistuntemus ja -osaaminen.