Huippueläkkeitä yhteisestä pussista
Tuon tuosta julkisuudessa esitellyt suuryritysten ja jopa valtionyhtiöiden ja -laitosten huippujohtajien jättipalkat bonuksineen ja lisäpalkkioineen ovat suututtaneet kansalaisia.
Jos joku yksityinen yritys haluaa palkita pomojaan isolla rahalla, ei siihen juuri nokan koputtamista ole, ellei sitten ole selvästi nähtävissä, että palkkion perusteena olevaa tulosta tahkota kvartaalisokeana välittämättä yrityksen pitkän tähtäyksen kestokyvystä.
Johtajat tahtovat lisäksi eläköityä kuusikymppisinä, jopa nuorempia.
Samaan aikaan he vaahtoavat tavallisten työntekijöiden kalliiksi tulevasta liian nuorena tapahtuvasta eläköitymisestä.
Mikäpä siinäkään, jos huippueläkkeitä maksettaisiin yritysten pusseista. Mutta kun ei makseta, ainakaan kokonaan. Monen jättieläkkeen lisäeläke kustannetaan tavallisten palkansaajien eläkevaroista.
Tämä tapahtuu seuraavasti:
Periaatehan on, että jokaisen työeläke kasvaa työstä. Toisille sitä vain kertyy enemmän kuin toisille, aivan järkevän perusteen mukaisesti. Eläkettä tulee aikanaan suhteessa työvuosien palkkaan ja siitä kuukausittain maksettuihin eläkemaksuihin. Maksuja maksavat työnantajat ja työntekijät.
Sitten on olemassa sellainen erikoisuus kuin rekisteröity lisäeläke. Se on suljettu järjestely, joka ei koske uusia työntekijöitä.
Sikäli se kuitenkin koskee uusia työntekijöitä, että hekin osallistuvat tuon suljetun järjestelyn maksamiseen. Osa näistä eläkkeistä maksetaan kaikkien palkansaajien yhteisesti kartuttamasta tasausrahastosta.
Jos Suomessa ei kaiketi makseta eläkkeitä Kreikan tapaan kuolleille, niin näitä lisäeläkkeitä maksetaan. Kun kerran luvattu on.
Jättipottien päälle ne kai tarpeeseen menevät, kun kukaan ei vapaaehtoisesti ole niistä luopumassa.
Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala kertoo (HS 16.1), että maksatukset hoidetaan, vaikka eläkekirstuissa pohja uhkaa häämöttää. Rantalakin aistii, että menettely ei ehkä aivan kokonaan ole oikeudenmukainen.
Lisäeläkkeisiin on maksettu yhteistä rahaa vuosikymmenen aikana runsas miljardi euroa. Lisäeläkesopimuksia ruvettiin tekemään 1960-luvulla. Ne lopetettiin lailla vuoden 2001 alusta.
Pomojen lisäksi aikanaan joku tavallinenkin työntekijä pääsi asian ymmärtäessään järjestelmiin mukaan.
Lisäeläkevakuutuksella on työnantaja voinut korottaa työntekijän eläkettä. On voitu myös sopia tavallista alemmasta eläkeiästä, tai eläkkeestä tietyn työvuosimäärän jälkeen.
Lisäeläkevakuutus on voinut tulla palkan päälle, tai on joskus ollut jossakin määrin osa palkkaa.
On uskottu tai annettu uskoa, että lisäeläkerahat saadaan henkivakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuksista. Näiten sopimusten rahat eivät kuitenkaan ole koko pottia täyttäneet. Lisää on kaivettu yhteisestä potista.
HS:n esittelemien laskelmien mukaan hyöty järjestelystä on pääosin mennyt suurimpia eläkkeitä saaville. Sadan eniten työeläkettä saavan eläkkeessä on lisäeläkkeen osuus runsas neljännes.
Tästä neljänneksestä jokainen työssäkäyvä maksaa kaksi kolmasosaa. Näiden eläkeläisten noin 17 400 euron keskieläkkeeseen tulee kolmisen tuhatta euroa joka kuukausi tasausrahastosta.
Tuloeroja kasvatetaan Suomessa siis kaikin konstein.
