Niinistö matkalla presidentiksi

Suomen seuraava presidentti on Sauli Niinistö. Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella toinen vaalikierros saattaa olla liki muodollisuus, jos kohta vaalitulos antaa mahdollisuuksia myös haastajalle.

Sauli Niinistö (kok.) oli lähes niin selvä ykkönen kuin mielipidetutkimukset ennen vaaleja kertoivat. Vaalin huipentuma oli vihreiden Pekka Haaviston ja keskustan Paavo Väyrysen kamppailu pääsystä toiselle kierrokselle. Se päättyi Haaviston eduksi.

Asiantuntevasti ja luottamusta herättävästi esiintynyt Haavisto teki hyvän kampanjan ja pystyi laajentamaan kannatustaan vihreiden peruskannattajien ulkopuolelle. Ennakkoäänissä Väyrynen oli Haaviston edellä, mutta vaalipäivän äänet käänsivät tilanteen toiseksi.

Hyvän kampanjan teki Väyrynenkin. Keskustan kolhuja kärsineelle itsetunnolle Väyrysen kannatusluvut tekevät hyvää. Vielä vaalia edeltävälle viikolle saakka Väyrynen oli vahvasti matkalla toiselle kierrokselle, mutta Haaviston loppurutistus oli vahvempi kuin keskustan konkarilla.

Perussuomalaisille ja Timo Soinille presidentinvaalista ei tullut uutta jytkyä.

Soinin kampanjointi oli innotonta, kun vertaa millaisessa nosteessa perussuomalaiset kevään eduskuntavaaleissa olivat.

Perussuomalaisten kannattajia karkasi Väyrysen taakse, jos kohta edellisestä presidentinvaalista Soinin kannatus liki kolminkertaistui.

SDP:n ehdokas Paavo Lipponen tunnusti tappionsa jo ennakkoäänestyksen tuloksen selvittyä. Paitsi Lipposelle itselleen, laiha äänisaalis antaa mietittävää myös sosiaalidemokraattiselle puolueelle. Tavallaan nyt päättyy yksi aikakausi Suomen historiassa, sillä kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana pidetyissä vaaleissa presidentti on valittu demarien riveistä.

Aika on ajanut Lipposen ohitse. Esiintyminen Euroopan takuumiehenä tilanteessa, jossa suomalaisten EU-kriittisyys on korkeimmillaan koko unionin historian aikana ei herätä luottamusta äänestäjien keskuudessa.

Pettyneisiin voi lukea itsensä myös Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Urheiluministeri jäi kauas toiselta kierrokselta.

Suomessa on ollut naispresidentti viimeiset kaksi vaalikautta, mutta näissä vaaleissa naisten äänet menivät pääsääntöisesti miesehdokkaille. Vaikka Eva Biaudet (r.) ja Sari Essayah (krist.) esiintyivät monessa vaalikeskustelussa edukseen, tulos jäi vaatimattomaksi.

Nouseminen pienpuolueesta varteenotettavaksi ehdokkaaksi edellyttää, että ehdokkaan tueksi syntyy liittouma, kuten Elisabeth Rehnin puolesta tapahtui vuoden 1994 vaaleissa.

Pitkään pelättiin, että presidentinvaali ei kansaa innosta, koska Niinistön katsottiin olevan liian ylivoimainen ehdokas. Kansa kävi vaaliuurnilla kuitenkin kohtuullisen innokkaasti. Äänestämässä kävi 72,7 prosenttia äänioikeutetutuista, vuonna 2006 luku oli 73,9 prosenttia.