Persoona ratkaisee toisella kierroksella

Näiden presidentinvaalien polarisaatio tapahtui jo ensimmäisellä kierroksella. Toiselle kierrokselle menneet kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto ovat leimallisesti kaupunkiseutujen ja Etelä-Suomen edustajia.

Tässä kehityksessä maan eri osat ja niiden asukkaiden edut ja näkemykset etääntyvät toisistaan. Myös hallituksen sisällä vastakkainasettelu lisääntyy päähallituspuolueiden vastakkaisen vaalimenestyksen myötä.

Sekä Niinistö että Haavisto keräsivät kannatuksensa pääosan samoilta kaupunkiseuduilta. Vaikka jo ensimmäinen vaalikierros oli leimallisesti henkilövaali, tulee toisella kierroksella ehdokkaan persoona ratkaisemaan vielä selvemmin.

Poliittiset lähtökohtaerot eivät ole niin suuret, kuin jos keskustan Paavo Väyrynen olisi päässyt toiselle kierrokselle.

Maakuntien erot näkyvätkin ehdokkaiden menestyksessä. Väyrynen menestyi pohjoisessa ja maaseudulla. Toki myös Niinistö ja Haavisto keräsivät laajaa kannatusta myös maakunnissa, mutta niin teki yllättäen Väyrynen kaupungeissa.

Väyrynen oli kolmonen Helsingissä ja Uudellamaalla. Pirkanmaan maaseudulla hän oli ykkönen. Kun äänestäjien valtaosa asuu kaupungeissa, syntyi Haaviston kaula juuri näissä keskuksissa.

Ensimmäisellä kierroksella oli kaksi voittajaa. Muut olivat häviäjiä, mutta kovasti erilaisia.

Keskustalle Paavo Väyrysen lähtökohtiin nähden erinomainen tulos antaa uuden mahdollisuuden, jonka se voi ehkä hyödyntää jo ensi syksyn kuntauudistuksen sävyttämissä kuntavaaleissa. Tälle mahdolliselle menestykselle asettaa kuitenkin rajansa se, että maaseudun äänestäjien lukumäärä alkaa ratkaisevasti jäädä tappiolle kaupunkikeskuksiin verrattuna.

Vaalin suurin häviäjä on ilman muuta SDP. Puolueen ehdokkaalle Paavo Lipposelle Väyryselle häviäminen lähes kaikkialla oli nöyryytys. Puolueelta se vaatii uusia aseita eloonjäämiskamppailuun.

SDP:n on pakko ottaa hallituksessa jopa aiempaa järeämmin ottein hajurakoa kohti vallan täyskättä etenevästä kokoomuksesta.

Kysymysmerkkinä pysyy edelleen perussuomalaisten tilanne. Timo Soini ei tuntunut ottavan vaaleja tosissaan, kuten eivät myöskään puolueen kannattajat. Tuntuva notkahdus kannatusluvuissa saattaa pudottaa kannatusta myös syksyn kuntavaaleissa, tai sitten puolueen kannatus pysyy nykyisissä gallupluvuissa.

Ensimmäisen vaalikierroksen lopputuloksessa näkyy selvänä menestyskierteen voimistuminen. Pekka Haavisto hankki vaalikampanjan aikana kannatushyppäyksen, josta tuli itseään ruokkiva kierre. Äänestäjät siirtyivät suuressa määrin menestyslupauksen kelkkaan.

Jos presidentiksi valittaisiin yhdellä kierroksella eniten ääniä saanut, saattaisivat äänestäjät äänestää omaa suosikkiaan ja taktikointi kakkosvaihtoehdolla jäisi syrjään. Lopputulos ei ilmeisesti muuttuisi, onhan tähänkin saakka suoralla vaalilla presidentiksi valittu ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanut.

Kahden blokin muodostuminen presidentinvaaleissa, eikä myöskään muissa vaaleissa, istu suomalaiseen poliittiseen malliin. Vastakkainasettelu on vain haitallista.