Kuva ehdokkaista ehtii kirkastua vielä kovasti
Pohjoinen ja itäinen Suomi kokevat usein jäävänsä politiikan hyvän jaossa muuta maata vähemmälle. Silloinkin, kun maakuntien vahvat poliittiset voimat ovat mukana maan hallituksessa, tyytymättömyyttä on paljon ilmassa. Kaikissa tilanteissa pidetään selvänä, että Suomea johdetaan etelästä ja etelän ehdoilla.
Nyt pohjoiseen ja itäiseen Suomeen kohdistuu aivan yllättävän vahvaa poliittista mielenkiintoa. Presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaat, kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto, ovat molemmat pääkaupunkiseudulta.
Pohjoisen Suomen näkökulmasta molemmat ovat etäisiä ehdokkaita, mutta kumpikin teki sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa suhteellisen hyvän tuloksen, vaikka jäikin selvästi jälkeen Paavo Väyrysestä.
Juuri niillä alueilla, joissa Niinistön ja Haaviston oma kannatus jäi matalammalle, heillä on mahdollisuuksia ja myös tärkeää saada uusia äänestäjiä toisella kierroksella. Kisaa vielä tiivistää heidän osin päällekkäinen menestys ensimmäisellä kierroksella.
Siellä missä Haavisto menestyi, myös Niinistön menestys oli hyvää, käytännössä selvästi parempaa. Sen sijaan kaikilla Niinistön vahvoilla alueilla Haavisto ei pysynyt läheskään perässä.
Sauli Niinistö teki toisen kierroksen kampanjansa ensimmäisen maakuntamatkan Ouluun ja Pekka Haavisto pani pohjoisesta katsoen vielä paremmaksi. Haavisto kävi viikon puolivälissä sekä Kemissä että Rovaniemellä ja pysähtyi matkalla pienimuotoiseen vaalitilaisuuteen Tervolassakin.
Molemmat ehdokkaat ovat korostaneet haluaan olla koko kansan ja maan presidentti. Toisen kierroksen aloittaneilla Oulun ja Lapin vierailuilla haluttiin tietysti alleviivata tätä.
Niinistö ja Haavisto kävivät torstaina esittäytymässä sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmälle ja puoluevaltuustolle. Keskusta puolestaan on kirjeitse kysynyt ehdokkaiden näkemyksiä mielestään keskeisistä asioista. Kumpikaan puolue ei silti anna äänestyssuositustaan omille kannattajilleen.
Turhaa ja tarpeetonta sellainen olisikin. Sdp:n kohdalla ohje kuulostaisikin lähinnä absurdilta: kun oman ehdokkaan kannatus jää alle seitsemään prosenttiin, puoluejohdolla ei oikein ole edellytyksiä lähteä neuvomaan joukkoja toisen kierroksen valinnoissa.
Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat ensi viikon loppuun mennessä vielä useita kertoja äänestäjien arvioitavissa televisiossa ja radiossa. Printtimedia ehtii kirjoittaa kilometrikaupalla ehdokkaista.
Kun jäljellä on vain kaksi ehdokasta, kuva ja tieto vaihtoehdoista syvenee vielä tuntuvasti. Halutessaan äänestäjä ehtii saada valintansa pohjaksi paljon asiatietoa. Pelkkien mieli- tai kauhukuvien perusteella ei tasavallan seuraavaa presidenttiä tarvitse valita.
