Lumilinna-aika alkoi jälleen

Kemin seitsemästoista lumilinna avattiin urheiluhengessä lauantaina. Lauhan alkutalven johdosta jo epäiltiin, valmistuuko linna aikataulussaan, mutta rakentajien huiman loppukirin ansiosta linna oli viimeistelyä myöten avajaisvieraiden arvioitavana.

Kannattaa käydä katsomassa itse ja viedä vieraitakin.

Linnanrakentajien taito näyttää kehittyvän vuosi vuodelta. Kun alkuvuosina piti tehdä maailman suurinta lumilinnaa, nyt tehdään ilmeisesti laadukkainta. Se näkyy paitsi rakenteissa myös lumi- ja jääveistoksissa.

Suurin haaste linnasuunnittelijoille on, että joka vuosi on pystyttävä tuotetta kehittämään niin, että mielenkiintoarvo säilyy. Tämänvuotinen urheiluteema vaikuttaa hyvältä.

Lumilinna-aikaan siirtyminen virittänee jälleen keskustelun linnan rakentamisen järkevyydestä. Koko linnahistorian ajanhan tilanne on ollut sellainen, että lumilinna on sitä paremmassa maineessa, mitä kauempana Kemistä siitä puhutaan. Heikoimmin markkinointi on onnistunut kotikaupungin asukkaille. Kansa on jakaantunut kahtia linnan puolustajiin ja kannattajiin.

Riippuen siitä, keltä kysyy, linna on joko rahanhaaskausta, johon käytetty raha on pois peruspalveluista. Toisaalla taas lumilinna on palkintojensa arvoinen matkailutuote ja tärkeä Kemi-brändin rakentaja.

Voi vain kuvitella, millaisen paikallisenkin menestyksen lumilinna olisi saavuttanut, jos koko kaupunki olisi siihen sitoutunut ja kaupunkilaiset käyttäneet luovuuttaan lumilinnojen onnistumiseksi.

Kun kunnissa keskustellaan kuntien palvelurakenteen uudistamisesta, lumilinnan tyyppiset hankkeet joutuvat ensimmäisenä tulilinjalle. Kädenvääntö lumilinnasta on sekä poliittista keskustelua ja myös keskustelua arvoista. Vastakkain asetetaan linna ja peruspalvelut ajatellen, että palvelut toimisivat paremmin, jos linnaraha käytettäisiin vaikkapa sosiaali- ja terveyspuolella.

Asiat eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia. Sen sijaan, että tähtäimeen otetaan esimerkiksi lumilinna, pitäisi miettiä, miten palvelurakenteita olisi uudistettava, jotta kaupungin kokoluokassaan hyvä verokertymä näkyisi kaupunkilaisille entistä parempina palveluina. Siinä uskoisi riittävän haastetta kaikille valtuutetuille: niin lumilinnan puolustajille kuin vastustajillekin.

Lienee syytä muistaa, että lumilinna ei ole kaupungin taloudellisten ongelmien syy, eikä tilanne pitkällä tähtäyksellä paranisi vaikka kaikki Kemin matkailusatsaukset lopetettaisiin.

Jälkiviisaus on helpointa viisautta, mutta jos Kemin lumilinnahistoriassa olisi vähemmän kompurointeja, se ei samalla tavalla jakaisi kaupunkilaisia. Veronmaksajilla on oikeus kritiikkiin, ja lähtökohta, jonka mukaan linnaprojektien tulee käydä mahdollisimman vähän kaupunkilaisten kukkarolle on oikea.