Tavoite yhteinen, tavat eroavat

Voinee sanoa tunnelman tiivistyvän ensi viikolla julkistettavaa kuntaliitosten tarvetta selvittelevää raporttia odoteltaessa. Kiista kuntien tulevasta määrästä jatkuu vireänä hallituksen ja oppositiopuolueiden välillä.

Hallituksessa kuntauudistusta ohjaavan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) optimismista huolimatta vääntö hallituksessakin on vaikeaa. Siitä kertoo sekin, että keskiviikkona hallituksen iltakoulu pui hanketta koko pitkän illan.

Vahvana kuntaosaajien puolueena keskusta hioo kynsiään. Keskusta onkin ilmoittanut olevansa tarvittaessa valmis tekemään asiasta eduskunnassa välikysymyksen.

Keskiviikkona julkaistu valtiovarainministeriön selvitys tuo lisää sytykkeitä tiukkaan keskusteluun.

Selvityksen mukaan kuntien talous on ahtaalla ja kuntien välinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksen mukaan ainakin kolmannes kunnista joutuu suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jo vuonna 2020.

Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti nousisi yli 23:n jo vuonna 2020. Sen jälkeen tilanne huononee entisestään. Palvelut huononevat erityisesti niissä kunnissa, jotka ovat jo tähän asti olleet vaikeuksissa.

Pohjoisenkin kriisikunnissa tutuksi tullut hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä sanoo, että kuntarakenteeseen on pakko jollakin laajuudella puuttua. Hän arvioi myös, että kuntien on pakko karsia nykyistä suurta ilmaispalvelujensa määrää.

Laesterän luvut ovat tuttuja. Sellaisia laskelmia osoitti reilu vuosi sitten myös Kemi-Tornio alueen kuntaselvityksen tehnyt Timo A. Säkkinen.

Jotakin on kuntakentällä pakko tehdä. Sen tunnustavat niin hallituksen kuin oppositionkin tietäjät ja osaajat. Keinovalikoimista ja niiden järjestyksestä onkin sitten iso näkemysero.

Hallitus julkistaa siis esityksensä presidentinvaalin jälkeen ensi viikolla. Uusien kuntarajojen malli lähtee sitten kuulemiskierrokselle maakuntiin. Luvassa on myös selvitysmiesten armeija, joten hallituksessakin tunnustetaan, ettei hanke mene määräilyllä eteenpäin.

Hallituksen mukaan karttaharjoitusten tai kuntien määrän sijaan lähtökohtana on edelleen se, että kuntien tulee olla riittävän vahvoja järjestämään palvelut.

Kuntakeskustelussa on opposition äänen ottanut keskusta, eikä puolue hallituksen menettelytapoja ja -järjestystä hyväksy.

– Hallituksen malli ei pohjaudu mihinkään tutkimukseen tai selvitykseen. Se on sinipunan suuruudenhullu ideologinen pakkoliitoshanke, keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi tyrmää.

Keskustan mukaan kokemukset osoittavat, että suurkunnat lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia.

Keskustan mielestä yksi ainut malli ei sovi kuntien ongelmien ratkaisuun, vaan kutakin aluetta on katsottava erikseen. Uudistuksia olisi suunniteltava yhdessä opposition kanssa, ja myös kuntapäättäjät ja asukkaat pitäisi otettava mukaan valmisteluun.

Jos hallitus ei peräänny kuntauudistuksestaan, keskusta aikoo jättää aiheesta välikysymyksen heti kevään istuntokauden aluksi.

Keskusta - kuten myös hallitus - tuntevat huolta demokratian elinvoimasta suurkunnissa. Keskustan mukaan suurkunnat vievät mennessään myös lähipalvelut.

Hallituksen piirissä on hahmoteltu kunnanosavaltuustoja ja ”vaalipiirejä” kuntien sisälle, jotta syrjäseudutkin saisivat äänensä kuulluksi. On kuitenkin selvää, että ilman budjettivaltaa toimivat kunnanosavaltuustot olisivat pelkkiä rahattomien rupattelukerhoja.

Kuntauudistus on niin kansanvallan ytimiin menevä hanke, että helmikuussa käytävä kuulemiskierros ei saa olla prosessin loppu, vaan ehdottomasti sen alku.