Kuntien lukumäärään tarjolla raju leikkaus

Kuntauudistusta pohtinut työryhmä esittää kuntien määrän radikaalia vähentämistä. Esityksen mukaan Suomessa kuntia tarvitaan 66–70, kun niitä on nyt 336. Lappiin tarjolla on kuusi kuntaa.

Kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.) luovutetun mallin mukaan uudet kunnat pohjautuisivat pääsääntöisesti asiointi- ja työssäkäyntialueisiin, ja kuntia voitaisiin tarvittaessa yhdistää vaikka pakolla.

Hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistus oli määrä saada valmiiksi vuoden 2015 alkuun mennessä. Työryhmän mukaan tähän ei kuitenkaan kaikilta osin päästä.

Kuntakentän remontoinnin tarpeellisuutta tuskin kukaan kiistää. Kuntien talous on ahtaalla ja kuntien välinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksen mukaan ainakin kolmannes kunnista joutuu suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jo vuonna 2020. Keinoista ja periaatteista tilanteen parantamiseksi ollaan kuitenkin erimielisiä.

Kritiikki kohdistuu erityisesti muutoksen suunnitteluun, jossa kunnat itse ovat jääneet sivustakatsojan osaan. Ylhäältä ohjaaminen, käskyttäminen ja mahdollinen pakottaminen ärsyttävät, ja se saattaa estää jopa hyvienkin esitysten toteutumisen.

Paras tulos saavutettaisiin, jos rakennemuutos tapahtuu kuntien omien ratkaisujen pohjalta. Myllerryksessä on hyvä pitää mielessä, että uudistusten keskiössä tulee olla kuntalainen, ja hänen mahdollisuutensa saada hyviä ja edullisesti tuotettuja palveluja.

Toisaalta on hyvä kysyä, missä sitten on ollut kuntien oma aktiivisuus rakenneuudistuksen suunnittelussa ja vielä enemmän toteuttamisessa.

Esitetyllä kuntaremontilla on myös puoluepoliittinen ulottuvuutensa. Radikaali yhdistäminen ja kuntien määrän väheneminen vaikuttaa luonnollisesti myös poliittisiin voimasuhteisiin uusissa kunnanvaltuustoissa. Jo nyt on selvää, ettei oppositio – keskusta ja perussuomalaiset – hallituksen suunnitelmia niele, ja hajontaa voi olla hallituspuolueiden omissakin riveissä

Työryhmän esitystä pitäisi kuitenkin pystyä katsomaan kylmäpäisesti ilman tunnekuohua ja nurkkapatriotismia. Tosiasia kuitenkin on, että kuntauudistuksesta tulee syksyn kunnallisvaalien keskeisin kiistakysymys.

Työryhmän mukaan Lapin ihmisten asiat tulisivat hoidetuksi kuudella kunnalla. Jo etukäteen tiedetään, että pohjoisessa Lapissa ja ylisessä jokivarressa ongelmaksi tulee tulee pitkien välimatkojen taklaaminen. Kuntaliitosten kautta tuskin saadaan aikaan edullista ja parempaa palvelutarjontaa, jos vastassa ovat satojen kilometrien etäisyydet.

Meri-Lapin suurkunta koki täystyrmäyksen vuosi sitten. Edelleenkin Kemin-Tornion alue on Lapissa edullisin kuntayhteistyöalue.

Alueen tuleva menestys on hyvin pitkälle kiinni siitä, kuinka hyvin se pystyy pitämään puolensa kilpailussa Oulun ja Rovaniemen kanssa. Kun aluetta katsotaan kokonaisuutena, kuntaliitosten tarve on ilmeinen, jos kohta alueen kunnissa mielipide suurkunnasta ei liene vuodentakaisesta muuttunut.

Meri-Lapin kuntarakenteesta työryhmä päättyi liki samanlaiseen ratkaisuun kuin selvitysmies Timo Säkkinen vuosi sitten. Työryhmän mielestä Meri-Lapin viisi kuntaa yhdistettäisiin saman vaakunan alle, ja mukaan tulisi vielä osa Ylitorniota.

Keskustelu on avattu ja se tulee epäilemättä olemaan vilkasta.