Perussuomalaisten vahvin vaihe hiipuu

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Timo Soinin suhteellisen vaatimaton menestys vaalissa ei ehkä ollutkaan vain vaisun, kotikutoisen kampanjan syytä. Soinin jääminen kauas ensimmäisen kierroksen kakkosesta ja kolmosesta Pekka Haavistosta ja Paavo Väyrysestä voi kertoa jotain myös perussuomalaisten vahvimman vaiheen hiipumisesta.

Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä puolueiden kannatuskyselyssä perussuomalaisille mitataan 16,5 prosentin suosio. Samalla puolue putoaa viime kevään eduskuntavaaleista saakka hallitsemaltaan kakkossijalta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

HS:n kyselyssä keskusta on kivunnut kakkoseksi vajaan 17 prosentin kannatuksella. Sdp:n alamäki jatkuu. Puolueen kannatus on nyt hieman yli 16 prosenttia.

Kyselyn ylivoimainen ykkönen on kokoomus, jonka kannatus on nyt 24 prosenttia. Kaulaa kakkoseen on yli seitsemän prosenttiyksikköä.

Edellisen kerran ykköspuolue on käynyt yhtä pitkällä karkumatkalla 1990-luvun alkupuoliskolla, kun Sdp:n kannatus piipahti yli 27 prosentissa. Puolue oli kuitenkin oppositiossa ja odotteli vain kevään 1995 vaaleja.

Kokoomus sen sijaan on päähallituspuolue, ja maa elää muun Euroopan kanssa erittäin vaikeita aikoja. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on kriisin ja sen tehottomilta vaikuttavien ratkaisujen kasvot Suomessa. Tämä ja puolueen kehnosti menneet presidentinvaalit painavat osaltaan Sdp:n suosiota alaspäin.

Kokoomuksen peruskannatus on jo pitkään ollut vakaata, ja tuoreessa kyselyssä näkyy varmasti myös Sauli Niinistön menestys. Samalla tavoin keskusta ja vihreät näyttävät myös puolueina hyötyneen ehdokkaittensa onnistuneista kampanjoista, vaikka puolueet itse eivät edes olleet niissä mukana samalla voimalla kuin joskus ennen.

Myös vasemmistoliitto on kääntänyt kannatuskäyräänsä hieman yläsuuntaan. Puolue on selvästikin jonkin verran hyötynyt Paavo Lipposen mahalaskusta presidentinvaalissa.

HS:n kyselyn uutinen ja uteliaisuuden kohde on perussuomalaisten raju pudotus. Vielä marraskuussa puolue puhkaisi 20 prosentin kannatusrajan.

Puolueeseen ja erityisesti sen eduskuntaryhmään on jostain syystä kertynyt armeija- ja puolustusharrastusta ja -osaamistakin. Perussuomalaiset on ottanut puolueista kaikista tiukimman vastustusasenteen puolustusvoimien leikkauksiin.

Sen sijaan puolue on ollut yllättävän passiivinen kuntakentän kovasanaiseksi muuttuneessa keskustelussa. Ryhmä on iso ja hajanainen, mutta – maanpuolustussiiven lisäksi – siellä on kokeneita ja osaavia kuntaihmisiä.

On syntynyt jopa vaikutelma, että espoolainen Timo Soini ei aivan aisti sitä, että kuntauudistuksesta on tulossa kuntavaalien ehkä armottomin ottelu. EU- ja Eurooppa-kritiikki saa odottaa, kun maakuntien Suomi terhentyy puolustamaan palkisiaan.