Näkymätön käsi
Pankkiiri, hallitusammattilainen ja kartanonomistaja Björn Wahlroos on innoissaan Sauli Niinistön valinnasta presidentiksi. Niinistön vastakohdaksi Wahlroos mittaa väistyvän presidentin Tarja Halosen.
Wahlroos ruttaa Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa (12.2) Halosta presidentti-instituution vahingoittamisesta. Halonen on pankkiirin mielestä kärjistänyt vastakkainasettelua ja vienyt julkista keskustelua sivuraiteelle suhteettoman vaikutuksen hankkineen hovin avulla.
Wahlroosin mukaan Halonen on ollut syrjässä, kun kansa edustaa aivan erilaisia näkemyksiä. Nyt kansa on sitten oikean näkemyksen puolella, kun se äänesti Niinistön presidentiksi.
Kummalliselta tämä käsitys Halosesta vaikuttaa, kun muistaa enemmistön äänestäjistä valinneen Halosen kahdesti presidentiksi.
Kummalliselta tuntuu myös hovin asema keskustelussa, johon pankkiiri Wahlroos pääsee sanansa sanomaan aina halutessaan.
Entisenä Svenska Handelhögskolanin professorina Wahlroos on uskollinen talouden vapautta ylistäville näkemyksilleen, näkemyksille, jotka kaiketi kristallisoituivat nuoruuden stalinististen oppien ahjossa.
Wahlroosin Suomessa - ja maailmassa - talouden näkymätön käsi oikoo talouden virheet ja lopulta kaikilla on hyvä olla. Toisilla vain parempi kuin toisilla.
Niillä toisilla vain saattaa olla toinen näkemys kaiken maailman pankkiirien sutkauksien tuottamista tuloksista. Kansalaiset maksavat kyljet kipeinä kapitalistien sosialisoimia tappioita. Samaan aikaan Wahlroos pitää voitot yksityisinä ja kuittaa osaomistamastaan Sammosta 14 miljoonan euron osingot.
Näillä eväillä Wahlroos osaa erottaa korrelaatiot ja syy-yhteydet kasvaneiden tulo- ja terveyserojen suhteen. Hänen mukaansa köyhä on kipeä omaa välinpitämättömyyttään ja työttömyysturva kannustaa syrjäytymiseen.
Wahlroosin ihanne-Suomessa myös köyhän kannustimet ovat kunnossa. Kun köyhälle räätälöidään pankkiirin kaipaamia kannustimia, niin taidetaan pahemminkin puhua pakottimista.
Wahlroos ylistää tuloerojen kasvua ja riisuisi ahneus-sanalta emotionaaliset merkitykset. Ahneus on Wahlroosin mukaan ihmiselle ominainen piirre. Ehkä niin onkin Wahlroosin piireissä, mutta muutakin ihmisestä löytyy.
Yhteistoiminta on ihmiselle luonteenomaista, ainakin taloustieteen nobelisti Elinor Ostromin mukaan.
Ihannemaasta ei taida enää puuttua kuin aatelisarvojen palauttaminen. Mikä se olisi kreivinä esitellä kruunupäävieraille Joensuun kartanon EU:n sadoilla tuhansilla euroilla tukemaa tehotonta ja markkinoita vääristävää tuotantoa.
Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien pääkirjoitustoimittaja.


Sosiaaliseen median kohdalla usein toistettu hokema on se, että mielipiteen esittäjän tulee omalla nimellään esittää mielipiteensä. Tuntuu sinänsä hyvin rehteihin tunteisiin vetoavalta sanoa, että jokaisen tulee uskaltaa olla mielipiteittensä takana.
Katsotaan sitten mikä on tällaisten mielipiteitten esitysalustan eli sanomalehden periaate.
Kun Wahlroos esittää mielipiteitään, niin koko, tämänkin lehden, pääkirjoitus keskittyy esittäjään. Mielipiteitten asiallisuutta tai perusteita ei käsitellä.
Taas sitten mielipidesivujen kirjoitusohjeisiin. Siellä kehotetaan välttämään toisen henkilöön liittyviä kommentteja.
Wahlroosin mielipiteitä ei tarkastella. Ainoastaan niitten esittäjää tarkastellaan.
Pääkirjoituksen pitäisi yleisen käsityksen mukaan kuitenkin heijastella jollain tavoin lehden kvartaalitaloutta pidempää linjaa.
Tosin se linjahan voi olla Wahlroosin henkilön mollaaminen.
-Karhila 15.02.2012 -
Ilmoita asiaton kommentti